Vahti koira vartioi uskollisna meitä...

 On tää kummaks mennyt tämä blogikin, tai sen kirjoittaminen.. Varsinkin kuvien laittaminen, kun niitä ei saa laitettua. Nytkin olisi ollut uusi kuva Ministä.

 

 

Just kun pääsin valittamasta, niin nyt tää taas toimii. Siis valokuvan laittokin. 

Eli nyt laitan Minin kuvan :)

Minä istuin tuossa alempana ja Mini piti vahtia ylempänä :)

 Mini oli muutamana päivänä niin touhukas, että heittelin sille palloa, varmaan joskus nuorena sille on sitä heitelty. 

Ei se kyllä kauaa jaksanut sitä kiinnostaa. Mutta on se kyllä semmoinen söpöliini <3

Vieraita..

 ..tai oikeasti kyllä tuttuja. Nimittäin vanhempi poikani  turusta oli meillä pari päivää, eli yhden yön yli. Mini ei kyllä meinannut tottua poikaan ollenkaan... ensimmäisenä päivänä pidinkin Miniä  enimmäkseen ulkona lieassa, eli paksussa köydessä jossa pääsee aika pitkälle. Silloin oli aika kiva sääkin, niin Mini viihtyi hyvin ulkona, ei juuri haukkunutkaan, ja itsekin olin välillä ulkona.

Jos sisälle otti niin hirveä haukkuminen alkoi. Ei siis oikein tykkää vieraista miehistä, vai mistä johtuu.. Minä olin mennyt Minin kanssa poikaa vastaan, siellä ei niin paljoa haukkunut, mutta kotona kyllä. 

Vaikka olihan Mini nähnyt hänet ennenkin. Mutta ei ole tottunut häneen.

Tänään sitten lähdettiin naapuri paikkakunnalle pitkästä aikaa seurakuntaan, poika tuli mukaan, niin Mini sai jäädä sisälle. Ja takaisin tullessa jätettiin poika bussia odottamaan. (Tai ensin meni vielä Kasvihuoneilmiölle.)

 Minä olin jotenkin niin väsynyt kun tultiin kotiin, yritin nukkua päikkärit, mutta en saanut unta vaikka se olisi tehnyt hyvää. Vatsakin oli vähän kipeä, niin ei voinut kahviakaan juoda piristykseksi. (Paitsi srk:ssa olin juonut kahvin ja syönyt gluteenittoman hyvän pullan.)

Kotiin tullessa käytiin vielä kaupassa.

Ripsii vettä

 ...mutta luonto varmaan tykkää.

 

 Täällä blogissa on taas jotain häikkää, ei saa kuvia tuotua tänne. En jaksa ruveta suomentamaan kirjoitusta, joten toivon vaan, että se seuraavan kerran olisi normaali.

 Isännällä on taas kaverin kanssa ruuan haku Mäntsälästä seurakuntaan. Meille kylätalolle siitä ei kyllä ole iloa, ainakaan viimeksi ei kotiin tullut muuta kuin ne mitkä isäntä oli ottanut itselleen syötäväksi matka evääksi.

Mutta tykkää reissata.

Ulkona satoi vähän vettä, mutta nyt on vähän aurinkoisempaa ja tuulee. Tänään siis on Kylätalo tilaisuus taas.

 Mua on taas tänä aamuna väsyttänyt oikein kunnolla, en silti saanut nukuttuakaan. Lainasin kirjastosta eilen kirjan "Palveluksessanne, Duunariäidin selviytymis taistelu" , ihan mielen kiintoinen kirja.

Laittaisin kuvan tänne mutta ei se taida onnistua... jos ei ihmettä tapahdu..

Ei sitä sanaa jonka päässä ei käy..

 ...sanoi äiti ennen. Niinhän siinä taas kävi, että entisten ongelmien lisäksi oli mun face book tili kaapattu. Onneksi sain tyttäreltä ja pojalta puhelimitse neuvoja ja sain sala sanan vaihdettua.

Vanhuus kun ei tule yksin ja tietotekniikka ei ole mun laji.

Mitäs muuta..  Eilen oltiin naapurin hautajaisissa ja illalla vielä omassa seurakunnassa.

Siellä yllättäen pyydettiin mua todistamaan uskosta, meinasin mennä  ihan paniikkiin, kun se tuli niin yllättäen... kun pari henkilöä oli peruuttanut. No, kai se jotenkin meni. Ja siinä lopussa tuli ihan pakottava tarve taas sanoa, että kun maailman tila pahenee koko ajan, on niin tärkeää "tarttua Herran käteen".

Minin kanssa lenkillä.

Onko kellään neuvoa, miten saisi nuo valokuvien värit normaaleiksi? Kun tuokin kuva oli ihan värikäs luonnossa, mutta julkaistuna ihan haalea?

Tuoksuissa tuomien valkoiset kukkaset...

Kaunista on.

Sadetta saa kukat ja maa..

 

 Rasmuksen kuva vanha

 Kyllä on luontokin virkistyneen näköinen :) Itseä kyllä vähän väsyttää.. ja Minikin tuossa lattialla pötköttää.

Isäntä tulikin ilta puoleen kotiin eilen, vaikka alunperin aikoi olla Vivamossa yötä. Kun nyt lopettivat harkat jo aikaisemmin. Tänään siellä onkin kenraali harkat ja menee pitempään.

Käytiin saunassa eilen, joka ei ollut niin hyvä idea, kun edelleenkään ei tule kuumaa vettä. Isäntä huuhteli kylmällä vedellä itsensä vaan löylyjen jälkeen, minä kävin keskikerroksessa lämmittämässä vesi pannussa vettä, niin sain sain lämpimämmällä vedellä huuhdottua.

Just meni myös hajalle veden keitin, tai sitä ei uskalla käyttää, kun pohjasta valuu vesi.

No, mutta viikonloppuna pitäisi tulla joku/jotkut katsomaan sitä lämmitys kattilaa. Toivottavasti vika löytyy ja tulee kuntoon. Ja mielellään ei maksaisi paljoa, nuo on kyllä "tuttavan kauppaa" tulossa. Uskovia miehiä.

Yleensähän vaikeudet kasaantuu, toivottavasti ei pidä paikkaansa sanonta: "Ei kahta ilman kolmatta", kun nuo kaksi kyllä riittäisi.

Mutta näillä mennään.

 

Syvän vihreää..

 ...on nyt pilvisenä päivänä näkymä ikkunasta. Tosin oikeasti on kirkkaamman vihreää tuokin, en tiedä miksi värit eivät näytä kuvassa niin kirkkailta.

Nämä toiset kuvat ovat sentään kirkkaammat.

Nämä kuvat otettu eräänä päivänä Minin pissalenkillä :), kun halusin kuvata kukkia joen rannassa.

Nyt on tullut harmaampia pilviä taivaalle. Isännällä taas Vivamo harjoituksia. Toivottavasti siellä ei rupea kovasti satamaan. Asteita on kuitenkin mittarissa  noin 13 astetta.

Olen lukenut lahja kirjaani, suosittelen! On ihan mielenkiintoinen. 

Liekö tämä harmaa sää ja matalapaine kun väsyttää vieläkin. Tosin kun isäntä yleensä aiemmin herää, niin Mini on tottunut heräämään myös aiemmin, ja menee miehen kanssa alakertaan niin nyt herätti minutkin aiemmin, kun isäntä on ollut Vivamossa yötä. 

Mukavaa päivää silti!

"Lahjottu"

 Kaksi vanhempaa tytärtäni + toisen avomies, olivat eilen meillä äitienpäivä kahvilla. Ja minä sain taas kaiken laista ihanaa :) 

Niinkuin kukka-amppelin...

Sitä pitää muistaa viedä yöksi sisään... varmuuden vuoksi.

Myös sain minitomaatti amppelin.

Sitäkin pitää yrittää liikutella asteiden mukaan. Tuossa on nyt kuistin kaapin päällä.

Lisäksi tuli kaikenlaista herkkua...

...ja kirja. Enni Mustosen uusi romaani.

 

Joten on "lahjottu" olo :) Synttärit olivat juuri ennen  sitä, 66 vuotta tuli täyteen.

Tänään soittivat kummatkin pojat. Ainoastaan nuorimmasta tytöstä ei ole kuulunut mitään, vaan vielähän sitä kerkiää.

Kevät nuhaa ja aurinkoa

 Aurinko paistaa. Tänään on taas kylätalo tilaisuus. Isäntä lähti kaupunkiin ja on siellä varmaan pitempäänkin kun on siellä mukana ruuan hakemisessa ja jakelussa illemmalla. Toivottavasti kuitenkin ehtii kotiin ajoissa, muuten mun täytyy pyytää joku muu hakemaan itseni kylätalolle, jotta pääsen avaamaan ovet ja viemään sinne kahvitus jutut.

Eilen käytiin pitkästä aikaa Lahnajärvellä kahvilla, sain hyvän gluteenittoman tortun palan kahvin kanssa. Ja tällä kertaa isäntä maksoi.

Mulla on ihan ärsyttävä allerginen nuha, siitepölystä ja varmaan vähän yhteis vaikutus Minin karvoista. Nenä vuotaa "jatkuvasti", mutta kuitenkin enemmän ulkona. Nyt kun tässä istun ja kirjoittelen , niin ei paljoa vaivaa. Olen nyt ainakin toisina päivinä ottanyt kaksi tablettia.

Huomenna ajattelin vasta imuroida, kun on lapsiani tulossa ilmeisesti lauantaina, ja isännälle savusauna vieraita jossain välissä. 

Iloa päiväänne!

Kevättä rinnassa

 Tänään isäntä kävi eräässä kaupassa ostamassa jotain ruuveja itselleen, minä sillä aikaa käytin Minin pissalla sen kaupan lähellä. Kun mies tuli takaisin , niin ojensi mulle tämän kauniin orvokki ruukun.  Myyjä oli kysynyt missä minä olen, ja kuullut että olen koiran kanssa siellä pihalla, niin oli maksanut mulle tuon suloisen orvokin :)

Tänään myös paistettiin makkaraa jokirannassa.

Tällaista tänään.

Voitetut kenkä huolet

 Aurinko paistaa, ja odotettavissa ehkä hieman lämpimämpi päivä. Miehellä harjoitus päivä Vivamossa.

Katselin tuolta toisen blogini puolelta asu kuvia, ihan kiva oli katsella niitä pitkästä aikaa. Nyt ei olekaan sitä blogia tullut käytettyä, kun ei oli juurikaan ole tullut vaatteita hankittua/saatua ja kaapitkin on aika täynnä. Nyt on tullut pysyteltyä vaan farkku linjalla. Kesällä sitten enemmän vaatteitten vaihtelua.

Mustat talvikengät ostin tässä keväällä, kirpparilta tietty, muutamalla eurolla. (Ne seurakunnasta ilmaiseksi saadut olivat jotain sekunda laatua, siksi varmaan sinne lahjoitettukin. Ainakin osa, kun mun kengistä alkoi aika pian päälys nahka "hilseillä" pois, pitkään kuitenkin pidin niitä farkkujen kanssa, kun ei niin näkynyt se housun punttejen alta. Isännän saamat kengät ovat edelleen siistit, mulle siis sattui "maanantai kappale").

 

Onneksi nyt kuitenkin löysin kirppikseltä toiset ensi talveksi. 4 euroa taisivat maksaa. Kirppikset on best! 

Tässä uudet :

Muutaman kerran olen noita "uusia" käyttänytkin jo.

Mukavaa sunnuntaita lukijoille :)

Aurigon leikkiä ja kätten työtä

 Yhtenä päivänä kivasti aurinko paistoi ikkunan kulmaan.

Sai kivasti hehkumaan lasi maljakon.

Tänään minua huvitti kun Rasmus istui meidän auton etupellillä ja samaan aikaan jänis meni hiljakseen tietä pitkin. Kuten huomaatte mulla on halvat huvit.

Parina päivänä tein uutta vessan mattoa solmimalla.

Tällainen siitä tuli. Sen tekeminen oli ihan kivaa.

Tänään oli imurointi päivä, taas sai pölyjä vähemmäksi. Tosin yläkerran imuroin vasta ensi viikolla.

Hyvää perjantaita ja viikonloppua :)

"Jos vain saan olla onnellinen"

 

 Tuo otsikko on Ola Tungesvikin kirjasta. Kiinostaisi lukea se Gunnar Mattsonin kirjakin, joka on ensin ilmestynyt  "Prinsessa" nimellä. Mutta toisaalta se on ehkä sairas kertomuksena surullisempi. Tai sitten ei, kun Seija kuitenkin paranee.

Ja koska en ole sitä ensimmäistä kirjaa lukenut, niin kirjoitan vain tästä Ola Tungesvikin kirjasta.

"Narvikin äidin kielen opettaja näki televisiosta Seijan ja miehensä Gunnarin haastattelun. Kun Seijalta kysyttiin pelkääkö hän syövän puhkeavan uudelleen, hän vastasi: "Jos vain saan olla onnellinen uskon, että saan myös elää".

Ujon Seijan kauniit silmät koskettivat Ola Tungesvikia syvältä ja "Prinsessa" jäi unelmana hänen mieleensä. Elokuussa 1991 Ola saapui suomeen ja löysi Seijan Tilkasta, jossa tämä työskenteli sairaanhoitajana. Jo kaksi päivää myöhemmin Ola kirjoitti Seijalle romanttisen rakkauskirjeen.

 

Siitä alkoi Olan ja Seijan haikean kaunis tarina, seitsemän onnen vuotta, jonka he ehtivät viettää yhdessä ennen Seijan äkillistä kuolemaa joulukuussa1997."