Kummallista...

Miksi yht äkkiä bloggerissa on englanninkieliset ohjeet yms. ??

Joku englannin kielinen teksti oli alussa, en jaksanut ruveta ottamaan siitä selvää ainakaan vielä.

Kävin pienellä sauvakävelyllä, huomasin että toinenkin polvi oli kipeä, höh! Ja vettä satoi, mutta kyllä se silti vähän piristi. Olen muuten ollut aika maassa... tuon Hipsun takia, kun ei tiedä pitäisikö se lopettaa vai ei. Yhtenä päivänä jo itkin ja "hyvästelin" Hipsua, kun se makasi vatsallani, ajatuksena tilata seuraavana päivänä sille lopetus aika, mutta sitten seuraavana päivänä oli vähän pirteämpi... on tämä raastavaa... oma mielialakin on alamaissa...

 

 Tässä kuvassa Hipsu vielä voimissaan <3

Onneksi toinen stressin aihe, auton vaihto, järjestyi hyvin.

Mutta sillä mennään mitä on annettu, joten kaikkihan on vastaan otettava mitä eteen tulee.

Harmaata...

...on ollut ulkona ja myös mielessä. Kirkasvalolampun olen kyllä ottanut käyttöön, ei vaan aina kerkiä aamusta sitä käyttää.

Jotenkin ankealta on nyt tuntunut ja kun ollaan autoa vaihtamassa, niin siinäkin on omat haasteensa.Ja lisäksi nyt on mulla ollut toinen polvi niin kipeä, että alas rappuja pitää mennä rappu kerrallaan. Yhtenä päivänä kävin pienellä sauvalenkillä, se onnistui kun käveli suht rauhallisesti, eikä mennyt enää isoon alamäkeen. Varsinkin kun se oli mutainen ja liukas.

 

Rasmuskin on ollut taas kotona koko ajan. Se on kiva. (Vanha kuva Rasmuksesta). Hipsu taitaa tulla vanhaksi.. on jo sellainen reppana.

Huomenna kaupunkipäivä ja pienen kuvaelman harjoitus. Tällaista tällä kertaa.

Voikaahan hyvin!

Väriä talveen

 Viime viikolla kaupungissa ollessa menin kirppikselle... ja niinhän siinä kävi, että mukaani lähti ystävälle kullan värisiä matalia kynttilöitä tuliaisiksi, kun meitä oli pyydetty sinne syömään. (Lisäksi vein pari itse ompelemaani pannulappua.) Mutta mikä oli se pää ostos, niin tämä takki.

Ihan uuden näköinen paksu toppis. Merkki oli Torstai.

Hinta oli kympin. Olisihan mulla se musta paksu toppis, jonka sain tuttavalta, viime talveksi...mutta kuka pystyy vastustamaan turkoosia... yhtä lempiväreistäni :)

Hyvin lämpimän tuntuinen takki on tämäkin. Nyt on varustauduttu talveen takkien puolesta ainakin. Kun lisäksi on se vaaleanpunainen turkki :)

 

Nyt olen vielä tarennut vanhassa ohut toppiksessa kylmimmillä säillä. Se on väriltään tummanpunainen ja pitkä takki myös.

Pysytään lämpiminä :)

Viileää...

 

 ...oli tänään kun läksimme vaihdatuttamaan talvirenkaita. Muuten oltaisiin varmaan vaihdettu yhdessä renkaat itse, mutta kun autossa oli muutakin häikkää (joka sitten selvisi) ja kesärenkaat oli laitettu liikkeessä koneella kiinni, olisivat olleet varmaan tiukassa. Ja lisäksi mulla oli selkä kipeä aamulla ja tuolla kylmässä kumarrellessa se olisi varmaan vaan pahentunut.

Joten mentiin autokorjaamoon. Hyvin kävi, ja kummatkin vaivat tuli samalla kuntoon, eikä maksanut kuin 20 e. Isäntä maksoi sen, niin minä tarjosin hälle kahvit kahvilassa.

Tuota korjaamoa voi käyttää toisenkin kerran. Yhden kerran oltiin kai aikaisemminkin käytetty siellä jokunen vuosi sitten. Mies sanoikin, että pitää ruveta käyttämäänkin sitä korjaamoa, kun milloin tarvitsee.

Kotona hain paksumpia vaatteita ja talvikenkiä vintistä, ja vein kesäisimmät kengät vinttiin. Huomenna onkin sitten taas vaihteeksi kaupunki päivä. Tuossa yläkuvassa oleva puu on nyt jo suurinpiirtein lehdetön.. mutta nurmikko on vielä ihan vihreää.

Hyvää syys viikkoa! Ja syyslomaa, jos kellä on.

Kirjoitus/askartelupöydän järjestelyä

 Pienessä varastokomerossa käydessäni katseeni kiinnittyi pystyasentoon nostettuun vanhaan CD-telineeseen, josta oli jäljellä vain se hyllyosa. Tuli mieleen, että siitä saisi hyvän hyllyn työpöydelleni lisätilaksi. Joten eikun kokeilemaan...

Tällainen siitä järjestelystä tuli.

 

 

Nyt näyttää kivemmalta kun tuo rottinkihylly ja laatikosto ovat suunnilleen samalla tasolla.

Toissa iltana, kun oli se ompeluhimo, tein vain tällaisen pienen ompelutyön.

Varsin riisuttu versio alkuperäisestä ohjeesta.

Että sellaista.

Ideoiden puutos

Vielä viime yönä oli vatsa huonossa kunnossa, joten jäin kotiin ja nukkumaan, kun mies lähti kaupunkiin. Minä olin yöllä valvonut osan aikaa vatsan takia.

 Nyt on jo hyvä olo.

Käytiin kaupassa ja laittamassa Kylätalo-ilmoitukset valmiiksi. Samalla reissulla mies osti itselleen farkut, jotka "sain" lyhentää, (ja muutakin, ainakin sukkia..)

Olisi ollut kiva jotain muutakin ommella, mutta ei vaan tule oikein ideoita.

 

 

Vaatekaappini siivosin aiemmin ja vein kesävaatteet vinttiin. Nyt on hetken kaappi siisti, mutta kun tuo sinne talvivaatteet, niin taas kohta on täysi...liian pieni kun on.

Mies sai muuten "puhtaat paperit" Hesan lääkäriltä, kun aiemmin käytiin siellä.  Ei ollut mitään kuvissa, kiva!

Taidanpa lähteä vielä kokeilemaan jos keksisin jotain ommeltavaa..kun olisi sellainen "himo". Hei vaan!

Kaikenlaista menoa

 

Tuuli pyörittelee lehtiä nurmikolla. Ei olla haravoitu, kun isäntä sanoi ajavansa ne ruohonleikkurilla, niin saa samalla sen tyhjäksi bensasta. Meillä oli tänään vieraita Porista, ja jatkoivat matkaa Turkuun...käyvät samalla reissulla useammassa paikassa. Heillä oli koira mukana, vanha tuttu koira. Kissat oli sen aikaa yläkerrassa. Meillä ei vielä koirasta tietoa.

Kaikenlaista tässä on ollut, oltiin erään seurakuntalaisen hautajaisissa naapuri kunnassa. Oli isot hautajaiset, minulla vaan oli vatsa kipeä. Kirkossakaan ei ollut vessaa, niin piti käydä etsimässä muualta.. onneksi löysin  läheisestä pitseriasta, eli sain käydä sen wc:ssä. Helpotti. Tosin vatsa oli sen jälkeenkin kipeä, helpotti vasta kotona, kun hetken aikaa nukuin.

Eilen sitten oltiin kirkossa, oli Lotta Svärd tilaisuus sen jälkeen. Siellä puhui vanha nainen, joka oli ollut pikkulottana noin  7-12 vuotiaana. Ja oli kahvit.

Olen lukenut kirjaa "Kaksi naista, yksi usko". Kertoo suomalaisesta tytöstä/naisesta sota-aikana ja japanilaisesta naisesta myös sodan keskellä. Ja heidän uskon etsinnästään ja löytämisesta vaikeuksienkin keskellä. Ehkä teen myöhemmin siitä oman postauksen.

Mukavaa päivän jatkoa!

Pihavieraat

 Peura-äiti kahden lapsensa kanssa on ruvennut välillä käymään meidän pihalla.

Ensin huolestuin, kun ei näkynyt kuin toinen vasa, mutta myöhemmin olivat kaikki koossa. Tuossa kuvassa ovat syömässä omenoita maasta, myöhemmin näkyivät syövän myös ruohoa.

Katselin niitä ikkunasta, ja emo katseli takaisin, ajattelin tunteekohan se, kun kesällä juttelin sille, kun oli lenkkitien varrella metsän reunassa :)

Nyt sataa vettä. Miehellä on kavereiden kanssa tapaaminen tänään, ja sitä ennen käy soppa-kirkolla. Lähtevät sen jälkeen sitten autolla tapaamaan kauempana asuvaa kaveria.

Nyt vois sisustaa, tai siivota, tai  tehdä muita "omia" juttuja, jotenkin vaan on ankea olo... ei oikein mikään huvita. Laskuja sain pari maksettua, nyt on tärkeimmät maksut maksettu.

Koiraa ollaan edelleen yritetty "metsästää", mutta hirveissä hinnoissa ovat, yksikin ihana olisi maksanut 1000 euroa. Sanoin suoraan, että ei me voitais maksaa kuin 200. Ja joillakin on sitten sellaisia ongelmia, että ei välttämättä enää haluttais kovin ongelma-koiraa.

Mutta näillä mennään. Onneksi on ihanat kisut, Rasmus varsinkin on tullut niin läheisyydestä tykkääväksi <3

Unisukat, "nyhjää tyhjästä"

 Meillä on makuuhuone sen verran viileä syksystä kevääseen, että kaipaan yölläkin sukkia. Tein joskus aikaisemmin vanhoista t-paidan jämistä yö-sukkia,mutta nyt oli jäljellä enää yhdet ehjät.

Joten ajattelin tehdä uudet. Tarpeina minulla oli joskus tytöltä saatu muotoon ommeltu trikoinen lakana, josta osa oli jo käytetty muuhun.

Tällaiset niistä tuli:

Kuten huomaatte käytin hyväkseni lakanan jousto-ompeleet.

Kirjapostaus

 

Viimeksi luin kirjan Lääkintälotta Olka. Nuori Olka lähti kouluttautumaan lääkintälotaksi, ja joutui sitten heti Kannakselle sotasairaalaan avustajaksi. Neuvokas Olka sai pian vaativampia tehtäviä etulinjassa. Haavoittuneiden hoito, ja kuolleiden pesu ja huolehtiminen arkkuun oli eräs Olkan ja vanhemman Martan työtehtävistä.

Aselevon jälkeen Olka joutui Lappiin rintamalle , jossa ajettiin saksalaisia pois Lapista. Siellä pakkanen ja lumi, sekä tuhotun Kemijärven ja ympäristön taistelut jäivät ikuisesti Olkan mieleen.

Jotain kaunista ja hyvääkin löytyi kaiken kauhean keskellä...rakkaus...

"Sota vei Olkalta lähes kaiken, mutta se antoi hänelle suuren rakkauden.Kirjoittaja haluaa muistuttaa tämän päivän lukijoita sota-ajan kurimuksista ja kuinka naiset kotirintamalla sekä taistelukentillä ahersivat pyyteettomästi. He olivat valmiita uhraamaan jopa oman henkensä maansa puolesta".

Kirjan kirjoittaja Kaisa Kervinen ei ei ehtinyt lotaksi asti itse, mutta on perehtynyt hyvin aiheeseen.

----------------------

Minua hieman häiritsi se varsinkin miesten kielenkäyttö ja kiroilu, mutta sellaistahan se on varmaan ollut. Minä vain olen niin herkkä nahkainen. Mutta kyllä sota on ollut hirveätä aikaa ja kaikki kunnia niille jotka ovat Suomen itsenäisyyden puolesta taistelleet.

Aurinkoinen sunnuntai

 Kivalta näyttää kun aurinko paistaa :)

Otin tuosta meidän ja naapurin rajalla olevasta vaahterasta kuvan, vaikka kuviin ei saakkaan sitä aurinkoista ilmettä ja väriä.

Sisäkukat ovat pienesti innostuneet kukkimaan, siis pienesti...mutta kiva niinkin.

Tuo mun oma vanha pelargonia voi hyvin, sen sijaan ystävältä keväällä syntymäpäiväksi saatu pelargonia  ei kukkinut kuin hetken ja alkoi kuihtumaan koko ajan, kaikkeni yritin, mutta roskiin piti lopulta heittää :(

Kesällä ostamani enkelinsiipi sen sijaan voi myös hyvin ja tekee kukkia.

Ja piha-amppelin guinean liisa, jonka toin sisälle ilmojen kylmettyä, on jaksanut tehdä kukkaa sisälläkin. Lähes joka päivä poimin siitä kuihtuneet kukat ja lehdet, ja vettä myös joka päivä annan. Siitä se tykkää . Tosin on kukat vähentyneet kyllä, mutta kesäkukka kai tuo onkin.

Tällaista kukka höpötystä tällä kertaa. Leppoisaa sunnuntaita.

Väsymystä

 

 Hipsu ihanainen makasi vatsallani.

Yritin tuossa nukahtaa hetkeksi, en ole varma kävinkö "unen rajamailla", mutta jäi vain pöpperöinen olo. Kahviakaan  ei enää viitsi juoda, kun olimme sitä ennen kylässä ja siellä tarjottiin kahvia.  Veimme sitten kyläpaikan emännän hiusten leikkuuseen, kun hällä ei ole autoa. Takaisin hän pääsi toisella kyydillä.

 

 Rasmus

 

Koiran etsintäkään ei ole onnistunut, kun ollaan pientä koiraa hakemassa Elmon tilalle. Koiran etsijiä on ihan tavattomasti, ja lisäksi ne koirat ovat yleensä kalliita. Mutta odotetaan, jos se meille sopiva koira löytyisi. Parista koirasta olen keskustelua käynyt netin kautta, mutta ei ne ollutkaan sopivia. Vaikka luulisi, että sekarotuisia koiria olisi pilvin pimein...

Ehkä se vielä jostain tulla tupsahtaa :) Entiset koiratkin ovat vaan "tulleet" eli tarjottu meille ja jopa ihan ilmaiseksi. Joten eletään toivossa. Onneksi on sentään kisut.

Hyvää viikonlopun alkua!