Ilo elää

Olet tervetullut ja kommenttisi myös!

perjantai 3. elokuuta 2018

Perjantai



Kerroinkin, että ostin aiemmin puolellatoista eurolla pussillisen lankakeriä. Yhdessä oli "viesti menneisyydestä". Nimittäin yksi lanka oli keritty tulitikkuaskin päällipuolen päälle. Se oli 70-luvulta, ja sellaista ohuen vanerin tapaista kovempaa ainetta, kuin nämä nykyiset pahviset, muistatte varmaan.Kiva yllätys :) Harmi vaan, että laatikko osa puuttui. Aion kyllä säästää tuon.












Äidillä oli aikoinaan tulitikkulaatikon etikettejä kerättynä, muistelen että hän olisi antanut ne pojalleni...voin olla väärässäkin. Mutta molemmat pojat ovat keräilytyyppejä, niin saattavat olla vielä tallessakin. Keneltähän lienevätkään keräilyn perineet...taidanpa olla osasyyllinen :)





Noissa langoissa oli paljon pieniä lankakeriä, jos joku isompikin. Niitä "Tädin neliöitä" olen virkannut ja lisäksi neulonut puikoilla aina kahta eriväristä lankaa yhtäaikaa niitä pikkuisimpia (osa omia entisiä) keriä kirjaviksi pannulapuiksi.






Eilen oli jääkaapin pesu ja sulatus päivä, jo oli aikakin, täytyy myöntää,oli jo aika jäässä. Mutta nopeasti suli helteen takia kun ovi oli auki, ja virta tietysti poissa.




Sieltä ja puutarhasta kaivoin eilisen lounaan tarpeet, eli "jämämunakasta".











Neljä keitettyä perunaa leikkasin pieniksi kuutioiksi ja paistoin margariinin lopussa, lisäsin joukkoon muna/vesi seoksen, suolaa, yrttimaustetta, kuivattua persiljaa, juustoraasteen loput ja puutarhasta muutamia herneitä ja ruohosipulia. Ja hyvää oli.




Jälkkäriksi kahvia ja kaksi paahdettua leipää vadelmamarmeladin lopun kanssa. Sain samalla siis jääkaapissa pyörineitä "loppuja" pois.




Nyt se onkin taas siisti :)







Illalla olimme Kylätalolla. Meitä oli "vain" 8 henkeä, mutta muuten meni tilaisuus hyvin. Tästä se syyskausi taas alkoi.




Tänään oli imurointipäivä, ja vaikka pikkuisen on viilentnyt, niin kyllä tuli hiki. Sen jälkeen huilasin nauttien raparperi-inkiväärijuomasta, jota tein eilen. Laimensin sitä nyt mansikan makuisella kivennäisvedellä, jota mies oli ostanut. Oli parempaa kun ei ollut niin makeaa. (Mies meillä kyllä tykkää makeasta.)













Eilen ukkosti ja satoi vähän aikaa, Elmo taas tietysti pelkäsi ukkosta. Vai muka viilentynyt, mitä minä puhuinkaan ...lämpömittarit näyttää ulkolämpötiloja toinen mittari 30 ja toinen 28.





Hyvää viikonlopun alkua!

4 kommenttia:

  1. Tuo oli hauska löytö lankakerän sisältä:) Minunkin äitini aikanaan oli aloittanut tulitikkumerkkien keräilyn vihkoon. Isä jatkoi sitä ja sitten minä. Vaan eipä ole vihko tallessa enää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin olin tuosta askista iloinen, pienestäkin voi olla iloinen :D

      Poista
  2. Voi miten hauska löytö. Kunpa tuollaisia muistoja säilyisi enemmänkin. Vaan eipä sitä tule ajatelleeksi, mitä kannattaisi säästää tulevia sukupolvia varten.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä! Aina tulee hyvä mieli kun yllättäen tapaa jotain vanhaa tavaraa :)

      Poista

Ilahdun kun jätät viestin käynnistäsi, kiitos :)