Uusia tuulia...vai onko sittenkään...

...ja edelleen sadetta.





Löysin yhtenä päivänä netistä sellaisen kuin työttömien terveystarkastus. Pitihän se tilata, kun ei ikuisuuksiin ole mitään terveystarkastusta ollutkaan. Tosin kävi niin, että kun olin sen tilannut ja saanut ajan seuraavalle päivälle, niin sieltä kaupungilta taas soitettiin niistä velvoite-työ asioista.






Aikaisemmin oli jo käynyt niin, että sieltä oli soitettu yhteen päiväkotiin, että olisiko niillä käyttöä mulle, ja ne soitti sitten sieltä päiväkodista mulle.
Loppujen lopuksi kävi ilmi, että se työ olisi ollut aika paljon samanlaista kuin nuo sijaisuudet, eli kokoaikaista kylläkin, mutta useamman päiväkodin alueella sijaistamista aina siellä missä olisi tarve.
Ja minä kun olin toivonut pääseväni noista stressaavista sijaisuuksista eroon :( Voi rähmä! Pyysin päivän miettimisaikaa ja olin tosi ahdistunut...koko päivän ahdisti ja välillä itketti ja mietin pääni puhki mitä teen...tuntui että ei mulla muutenkin masentuneella ja yli-herkällä riitä voimavarat tuohon paikasta toiseen juoksemiseen, kun päiväkotityö on muutenkin aika "väsyttävää" ollut mulle. Se vastuu, meteli js vieraat paikat ja uudet asiat...
Ystävältäkin pyysin rukoustukea. Yökin meni melkein valvoessa ja miettiessä. Vaikka olin ottanut Melatoniinia, että saisin nukutuksi, niin ei se auttanut mitään, vasta puoli neljän maissa nukahdin, kun olin siirtynyt ylhäältä pikkuhuoneen sohvalle ja lukenut Raamattua.






(Meidän jokikin saunarannassa on näin vuolas, kun on paljon satanut.)















Aamulla oli sellainen olo ja rohkeus tullut, että minä en ota tuota paikkaa, vaikka kuin olisi rahantarve. Laitoin sitten aamulla tekstiviestinä päiväkotiin, että en ota paikkaa vastaan ja pyysin sitä velvoitetyö-asioista vastaavan henkilön nimeä ja numeroa. Sainkin sen ja soitin hänelle.
Käytiin läpi erilaisia muita paikkoja joita siellä oli,( pääasiassa siivous-ja keittiötyö paikkoja, joita en voi ottaa sen käsi-ihottuma alttiuden vuoksi) mutta yksi paikoista oli minusta yli muiden, sellaista työtä mitä voisin tehdä. Hän lupasi soittaa sinne ja kysellä olisiko heillä mahdollisuutta työllistää minut. No seuraavana aamuna hän soitti, että sieltä oli näytetty "vihreätä valoa".
Ja että mun kannattaisi käydä valmiiksi jo työhöntulo-terveystarkastuksessa. Tässä palaamme tuonne alussa kirjoitettuihin tapahtumiin. Eli sanoin hänelle, että mulla on huomenna terveystarkastus pääterveys-asemalla, että kävisikö se sama tarkastus sinne töihinkin. No ilmeisesti se käykin. Tänään siis olin siellä ja se sairaanhoitaja laittaa sen lausunnon sinne "velvoite-työ henkilöllekin".







Muuten olen miettinyt masennuslääkkeen aloittamista uudelleen, koska tuo masennus on taas salakavalasti tullut pilaamaan mun elämää. Niin kauan kun olen ollut kotona, on jotenkin mennyt, mutta nyt kun on töitä tulossa, pitäisi saada taas enemmän elämän uskoa ja voimavaroja. Huomenna mulla on aika hoitajalle.





(Kortteja ystävältä)












Tähän edelliseen asti olin kirjoittanut aiemmin...vaan nyt lisäsin tuon otsikon "onko sittenkään"... sillä tuli soitto joka voi taas muuttaa kaiken. Mutkia tuli matkaan tuohon työllistymis-juttuun. Se vastaava kysyikin taas multa, että onko se päiväkotipaikka täysin suljettu pois ja minä sanoin: on se, en jaksa sitä...
Jos en pääse siihen toiseen paikkaan, syystä että en pääse julkisilla kulkemaan työajan takia, niin en taas tiedä mitä teen... Kun TE-toimisto ei meinaa hyväksyä sitä, että olisin vähän lyhyempää päivää, noin 7 tunnin päivää, että pääsisin bussilla kulkemaan...Kyllä taas meni miinuksen puolelle mieliala tuossa suhteessa :( En kyllä voinut masennukseen vaipua, sillä juuri sen jälkeen tuli soitto miehelle, että meille on vieraita tulossa. Nyt äsken vieraat läksivät kotiin, Hesasta tullessaan poikkesivat. Katsotaan nyt miten käy tuossa työasiassa, vai pitääkö vaan jatkaa työttömyyttä...onneksi noissa on sentään se hyvä puoli, ettei tule karenssia vaikka ei sopivaa paikkaa löytyisikään. Koska velvoite-työllistäminen ei tarkoita, että minulla olisi velvoite työllistää itseni, vaan että jos haluan niin kunnalla/kaupungilla olisi velvollisuus työllistää minut ennen kuin täytän 60 v, kun olen pudonnut työmarkkina tuelle.













No, katsotaan nyt kuinka käy? Tyttöni näin tänään kaupungissa. Näkemiin! Tässä Elmo höpönassu.