Ilo elää

Olet tervetullut ja kommenttisi myös!

tiistai 9. lokakuuta 2018

Harjoitusta kaipaa!



Uusimmassa Unelmien Talo ja koti- lehdessä oli makramee-tekniikalla tehty kynttilälyhty lasipurkista.












Minä en koskaan ole tehnyt mitään makramee-tekniikalla, mutta ajattelin yhtenä päivänä kokeilla. Ei näköjään ole mun laji :) Meni ihan surkeasti.
Laitan kuvan kuitenkin tänne, että kaikki ei mene kuin Strömsöössä, tosiaankaan.















Näyttää lähinnä hämähäkin verkolta. Ehkä kokeilen joskus uudemman kerran, jos jaksan. Meni aika kauan ja selkä tuli kipeäksi, kun huonossa asennossa tein. Pöh sanon minä.




Kurkku ja korvakin on vähän kipeät, toivottavasti ei tule flunssaa, kun lähes joka päivälle on menoa. Terveyttä myös teille!





sunnuntai 7. lokakuuta 2018

Syksyn kauneutta










Tänään on ollut niin kaunis päivä! Elmon kanssa oltiin kävelyllä. Sieltä kuva-satoa tänne väliin.












Mies lähti pelaamaan sählyä myöhemmin, niin Elmo-herran kanssa kävelimme kahdestaan :)



















Syksykin on silloin kivaa, kun on aurinkoista, eikä sada tai tuule mahdottomasti.





Kaikenlaista tapahtumaa on tässä ollut monena päivänä peräkkäin, tänään olen ollut vain kotona ja lenkillä. Poikakin oli muuttanut uuteen asuntoon ja kävin sitä eilen katsomassa, hyvä asunto ja tilava yhdelle ihmiselle oli.
Eilen oli myös "Sittenkin toivoa"-tilaisuus, jossa olimme, mies toimi siellä avustajana.




Kaunista syksyä teillekin!








perjantai 5. lokakuuta 2018

Kuistin päivitystä ja ruuan laittoa




Syksy tulee ja meidän kuisti näytti ihan kauhealta, kun se oli osaksi vielä kesää ja osaksi syksyä ja kaikenlaista ylimääräistä kamaa oli taas kertynyt sinne...pakkohan se oli yrittää päivittää jotenkin syksyyn.
Ei oikeen mitään ideoita tullut mieleen, mutta punainen ja oranssihan sopivat syksyyn, joten siihen tyydyin.



















Kesän turkoosiakin on kyllä vielä jäljellä.


















Eilen illalla tuon siivosin ja on se nyt ainakin vähän pirteämmän näköinen kuin tässä välillä :)






Tänään mies meni käymään kaupungissa. Tuossa lounasaikaan rupesin miettimään mitä nyt ruuaksi, kun jääkapissa oli kyllä jotain, esim. kananmunia, mutta ihan mini pätkä makkaraa, ettei oikein munakastakaan saisi. Rupesin katsomaan toista uudempaa ruokaohje vihkoani, ja sieltä löytyi ohje Leipurin munakas. Olin sen joskus ylös kirjoittanut, mutten ollut vielä koskaan kokeillut, kun siihen tuli vain vaaleata leipää ja kananmunaseos, tuntui vähän oudolta :)





No, päätin tehdä sen. Ensin leipäviipaleet kuutioitiin ja ruskistettiin kevyesti rasvassa,(kuutioin joukkoon myös sen pikku pätkän makkaraa), ohjeessa laitettiin joukkoon valkosipulia, minulla oli vain valkosipuli-jauhetta, niin laitoin sitä. Sen jälkeen laitettiin munakakas seos, johon minä laitoin 5 pientä kananmunaa, teelusikallinen suolaa ja desi vettä. Ja sitten vaan annettiin hyytyä ja paistettiin kumpikin puoli.
Turhaan suhtauduin epäluuloisesti, kyllä siitä ihan syötävä tuli :) Parempi ja ruokaisampi kuin jos olisi vaan syönyt vaaleaa leipää ja paistettua munaa leivän päällä.











Sen seuraksi pengoin vihanneksia jääkapista, punaisia ja keltaisia minitomaatteja, vajaa paprika ja kaksi minisuolakurkkua, paloiksi.













Jälkiruuaksi aioin ottaa vielä rahkaa, mutta unodin sen kun avasin tv:n katsoakseni Tanskalaisen maajussin, mutta se olikin jakso, jonka olin jo nähnyt. Ainoa "huoli" on vain, että miten mun vatsa suhtautuu tuohon vaaleaan leipään, kun enimmäkseen olen syönyt vain kaura- tai ruisleipää. Tuo oli ihan vehnäleipää, josta mies tykkää.





Illalla olisi seurakuntaan meno, mutta eihän se ole pakollinen, jos vatsa alkaa vaivata. Tai sitten voi hakea apteekista Cuplatonia, se jonkun verran auttaa. Entiset on nimittäin loppu.






Annoin Elmolle aiemmin pienen luun pakasteesta pihalle, nyt on näköjään joku tullut osingolle :)












Se on taas viikonloppukin tulossa, miten nää viikot menee yhdessä hujauksessa! Mutta mukavaa viikonloppua!







torstai 4. lokakuuta 2018

Kuvia




Äsken katsoin ikkunasta ulos, niin siellä Elmo ja Hipsu olivat kylki kyljessä, ne viihtyvät tosi hyvin yhdessä. Rasmus on vähän sellainen yksinäinen sielu enemmänkin (emäntäänsä tullut:), mutta yhtenä päivänä sain Elmosta ja Rasmuksestakin yhteiskuvan.


















Auringonlaskua kuvasin eilen illalla.
























Torstain toivotuksia!

keskiviikko 3. lokakuuta 2018

Alakuloa



Puoli-sateinen aamu ja mielialakin vähän miinuksen puolella, vatsaakin vaimeasti särkee. Eilen sain kyllä tietää suurimman osan labra-tuloksista ja ne olivat ihan hyviä kaikki, pari tulosta oli vielä tulematta. Torstaina on se vatsan ultra. Siitä ja lopuista labra tuloksista saan tietää vasta puolentoista viikon päästä,kun lääkäri on tuolla terveysasemalla vain joka toinen viikko.



Mä itse epäilen, että mulla on "vaan" stressivatsa, kaikkeen reagoin vatsallani. Lääkärikin taitaa epäillä sitä, kun nyt oli välillä taas vatsa parempana, kun ei ole tarvinnut stressata noita työkkäri-juttuja. Puolitoista viikkoa on vielä sairaslomaa.











Mulla on pyykit ulkona kuivumassa, mutta toin osan kellarikäytävään ja sisälle kuivumaan...liian kosteaa ulkona, vettäkin vähän tihuutti. Nyt alkaa taas se kausi, että pyykkejä pitää kuivattaa mitä missäkin. Kesän tuulenraikkaat pyykit on muisto vain.





Mutta näillä mennään. Ehkä jotain piristävää tapahtuu tänäänkin, koskaan ei voi tietää :)

maanantai 1. lokakuuta 2018

Minne tie vei?




Koskaan ei voi tietää mistä itsensä vielä löytää. Läksimme käymään ystävien luona kylässä kauempana ja meidät oli toivotettu tervetulleiksi. Vasta myöhenmmin saimme tietää, että hänen vaimonsa oli joutunut sairaalaan eilen. Talon isäntä ei ollut kertonut sitä meille, kun oli ajatellut että sitten peruutamme tulomme... Puhuin myöhemmin vaimon kanssa puhelimessa ja hän oli murheissaan kun ei ollut kotona, sovimme, että menemme joku toinen kerta uudestaan. Paranemista toivon hänen ihanalle vaimolleen!





No, juttelimme ja rukoilimme isäntämme kanssa. Hän keitti meille kahvit voileipien ja pullan kera, ja ehdotti että lähtisimme käymään Porvoossa! Kun oltiin jo vähän siellä päin. Niinpä menimme kaikki hänen autollaan sinne. Käytiin vanhassa kaupungissa pikaisesti ja sieltä otin muutaman kuvan.




























Aika vilpoinen sää oli ja muutenkaan emme kauaa viipyneet siellä.






Ajattelin, että en herätessäni olisi voinut kuvitellakaan, että samana päivänä olisin vielä Porvoossa!






Viimeiseksi isäntämme vei meidät ruuanjakeluvarastolle, kun itse on mukana ruuan jakelussa. Saimme ruokaa mukaan soppakirkkoon vietäväksi. Mies viekin ne huomenna soppikselle. Myös itselle saimme. Hei taas!

sunnuntai 30. syyskuuta 2018

Väsynyt viikonloppu



Hyvää sunnuntai-iltaa! Kävin kävelylenkillä ja sillä aikaa mies lähti pelaamaan sählyä. Mulla on ollut niska jumissa, senkö vuoksi aivot on vielä tavallista hitaammalla toiminut... iltapäivällä oli ihan "tokkurainen" olo ja meninkin sitten lepäämään...en nukkunut, mutta lepäsin silmät kiinni...sekin piristi.




Sitten mukillinen kahvia ja vähän välipalaa ja ulos kävelemään. Ei olis oikeastaan varsinaisesti huvittanut lähteä lenkille, mutta ajattelin, että en ole vähään aikaan ollut... no lenkillä muistin (hyvä että vasta silloin :), että eilenhän käytiin miehen kanssa yhdessä kävelylenkillä. Mutta ulkoilu tekee aina hyväää, kun saa vaan aikaseksi lähteä.





Ruskaa





















Iltalukemisiksi olen nyt lukenut kahta Eira Pättikankaan kirjaa. Ensin luin Punainen silkkinauha, ja nyt on vuorossa Savilinnun sukua. Sitten taitaa ollakin suurin osa Pättikankaan kirjoista luettu. Ainakin vanhemmat.





Me olimme suunnitelleet mennä miehen kanssa kirpputorille käymään lauantaina, vähän kauemmaksi, mutta sitten minua pyydettiinkin hoitamaan sitä ystävien tyttöä, niin se jäi. No, ehkä toisen kerran. Harvemmin mies lähtee kirppikselle mukaan, paitsi jos on tosiaan kauempana. Ja tuolla kirppiksellä hän on itse ollut joskus töissä, että sekin tuo varmaan hälle lisä mielenkiintoa, kun on tuttu paikka.





Hyvää alkavaa viikoa ihan jokaiselle!