Ilo elää
Olet tervetullut ja kommenttisi myös!
lauantai 14. joulukuuta 2013
Myrskyn jälkeen
Tuossa kuvaa seuraavalta aamulta, ihan viatonta aurinkoisuutta.
Niin se kaima-myrsky oli riehunut ja mullekin siitä leukailtiin, että mitäs sä oot oikein riehunut :)Mutta mä olen vihainen myrskylle ollut, kun se vei meiltä melkein kahdeksi vuorokaudeksi sähköt pois! Kynttilöitä poltin, puuhellaa käytin ja uunia lämmitin, seurana paristoradiosta musiikkia ja uutisia.Kun kaikenlisäksi olin vielä yksin, kun mies oli siellä näytelmissä...Yhtenä päivänä oli vielä tie niin jäässä, ettei voinut ees lenkille lähteä, oli pitkiä päiviä.
Mutta tänä iltana tuli ihana valo!Ja onneksi sain eilen kyydin seurakuntaan, etten ihan mökkihöperöksi tullut :) Ja olihan mulla pyhäkoulu vuorokin, joka meni ihan hyvin. Ensi perjantaina on sitten seurakunnan joulujuhla.
Sitä ennen vielä 4 pv töitä ja torstain kylätalon "puurojuhla".
Non niin, ei tää huono tuuri tähän loppunut, äsken nimittäin olin kirjoitellut jo pitkät pätkät lisää, kun kone jumittu siihen sivulle, kun yritin kuvia laittaa, enkä päässyt siitä mihinkään, vaan oli pakko sulkea sivu...ja sinnehän ne jutut hävis kun ei se ollu niitä tallettanut niinku yleensä :( Ja pöh sanon minä ja lähen kohta nukkumaan. Jatketaan huomenna paremmalla onnella.Hyvää yötä!
Ps. Kun kynttilän valossa aiemmin tihrustin ristikoita, niin nyt silmätkin kaipaa jo lepoa :)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Olet rohkea kun olit pimeässä ja myrskyssä yksin kotona! Olihan sinulla tosin maailman Paras Turva takanasi! Itse olen herkkä pelkäämään. Silloin on luettava psalmia 91.
VastaaPoistaTäällä on kuvassa tuttua tavaraa! Tuollainen pannunmyssy minulla oli monta vuotta. Samaan sarjaan kuului essukin. Tuollainen punainen kastelukannukin meillä oli. Viime muutossa siitä luovuttiin, taisi olla rikki.
Hei Kirsti! Tämä on jotenkin turvallinen paikka, vaikka on omakotitalo ja maalla, en ole osannut täällä pelätä mitään, vaikka joskus ennen mökillä pelkäsin vähän yöllä yksin.
PoistaJa meidän Varjelijammehan ei torku :)