Ilo elää

Olet tervetullut ja kommenttisi myös!

sunnuntai 10. huhtikuuta 2016

Lapsuuden / nuoruuden kotipaikka


Metsäntytön muistelujen innoittamana minäkin aloin muistella kotikontuani. Lapsuuden 5-vuotiaasta alkaen sekä nuoruusvuodet 19-vuotiaaksi vietin Karkkilassa (siihen aikaan kun sinne muutimme, se kaupungin laitapuoli oli vielä nimeltään U.L. Pyhäjärvi eli Uudenmaan läänin Pyhäjärvi. Vasta myöhemmin Karkkilan silloinen kauppala ja Pyhäjärven kunta yhdistyivät).





Olin asunut äidin kanssa isovanhempieni luona Pohjois-Karjalassa, mutta silloin ollessani viisi-vuotias äitini tapasi tulevan isäpuoleni,he menivät naimisiin ja muutimme Pyhäjärvelle, koska isäpuoleni pääsi töihin Karkkilan Högforssin tehtaalle. Ensimmäinen asunto oli yksi hellahuone keltaisessa omakotitalossa, myöhemmin saimme kahden huoneen asunnon samasta talosta ja pikkusiskokin syntyi. Noin parin vuoden päästä kuitenkin muutimme vuokralle toiseen omakotitaloon, jossa meillä olikin käytössä koko alakerta: 2 huonetta + keittokomero + alkovi + oma sisäeteinen. Tästä talosta olikin se äidin piirtämä mäenlasku kuva :)

Kolmas muutto tapahtui ollessani noin 11-12 -vuotias. Silloin muutimme entisen kaupparakennuksen myymälänhoitajan asuntoon. Huoneita ei ollut kuin kaksi, mutta talo oli keskellä kylää ja siellä oli vesijohto! Se oli ihme kaivosta kannettuun veteen tottuneille...suorastaan ylellisyyttä :) Vaikka ei tullut kuin kylmävesi. Tiskialtaat oli myös.

Kerron vähän sen talon historiaa.
Kylän, jossa asuimme, nimi oli ja on Ahmoonkylä, eli lyhennettynä Ahmoo. Jossain vaiheessa, 60-luvulla, Ahmoolla oli peräti kaksi kauppaa. SOK:lainen Uusi-Pohja sekä tien toisella puolella oleva Osuusliike Tuki, joka siis oli E-liike. Tässä Uuden-pohjan kauppatalo, joka siis oli se johon me muutimme. (Kilpailu kahden kaupan välillä taisi olla niin kova ja kun Tuki oli jo aikaisemmin ollut kylässä, niin ilmeisesti Uusi-Pohja joutui lopettamaan sen takia. Tämä on vain olettamus, ei tarkistettua tietoa).












Tässä rakennus pihan puolelta, eli meidän asunnon puolelta 70-luvulla.











Muistan kun alakoulussa teimme kevätretken sellaisen, että kävelimme koululta kaupoille (ja johonkin muuallekin) ja silloin oli vielä tämä Uusi-Pohja kauppana, mistä ostettiin karkkia :) Silloin siis asuimme vielä siellä edellisessä asunnossa.
No, sitten tämä kauppa loppui, kaupan puoli kunnostettiin asunnoksi ja siihen muutti kaksi lapsinen perhe ja me asuimme myymälän hoitajan entisessä asunnossa. Tuen kauppa oli lähellä kun oli tien toisella puolella. Mustavalkoiset kuvat ovat Ahmoonkylä-kirjasta jonka tilasin itselleni aiemmin.













Tuo Tuen kauppa tulikin tutuksi, kun siellä käytiin ostamassa teininä karkkia,limua, jätskiä.... siellä oli eteisessä myös postilokerikko, josta sai hakea lehdet ja kirjeet. usein se olikin minun työni hakea posti ja monesti mielellään sen teinkin,kun oli vanhempana kirjeenvaihto-kavereita eri maista. Vajavaisella englannilla niitä kirjeitä kirjoitettiin, sanakirjan avulla :) Tuossa kuvassa vasemmalla oleva ulko-ovi oli käytössä 70-luvulla, siitä mentiin tuulikaappiin jossa oli se postilokero. Tuulikaapista pääsi myös postiin joka oli toiseksi vasemmaisen puoleisen ikkunan takana. Oikealla puolella oli kauppatila. Noilla oikeanpuoleisilla rappusilla,jotka eivät siis olleet käytössä, istuimme kaverin kanssa usein syömässä jätsiä ym mukavaa :)





Kaupassa olivat myös mukavat myyjät. Airi, Maire ja Riitta.













Tässä 70-luvun kuvassa näkyy hyvin kaupan mukava läheisyys. Tuo etualalla oleva talo on siis kotini.














Ennen teini-ikää oli kuitenkin ala-koulu, jota kerkísin käydä jokaisesta asunnosta käsin. Onneksi ei matka ollut pitkä mistään niistä. Olisiko ollut 1-2 km , siltä väliltä jokaisesta. Sitä kuljettiin kävellen, pyörällä ja talvella varsinkin hiihto-päivinä suksilla. Tuosta viimeisestä asunnosta pääsikin hyvin suksilla peltojen halki koululle. Kouluun kuului kolme rakennusta: kaksi vanhempaa puista, vaaleaa, rakennusta sekä beessi kivitalo. Tuossa kivirakennuksessa oli mm. 1-2 lk, juhlasali, opettajien asuntoja ja alakerrassa ruokala. puurakennuksissa olivat 3-4s lk ja 5-6s lk.
Tässä nimenomaisessa rakennuksessa oli kolmas ja neljäs luokka, Ja taisi olla opettajan asuntokin, jos en väärin muista.




















Tässä olemme lähdössä hiihtämään, ehkä ihan hiihtoretkelle. Opettaja otti kuvan parvekkeelta. Sesse on tuo keltapipoinen ja ruskeatakkinen.
Olen viidennellä luokalla.








Tästä Matti Kodan Ahmoonkylä-kirjasta olen kuvannut nuo mustavalko kuvat.












Hei-hei Ahmoonkylä! Vielä viimeiseksi kuva kylänraitilta....











....ja Sesse 17 v.









































8 kommenttia:

  1. Olipa kiva lukea ja katsoa nuoruusvuosiesi paikoista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On se kiva noita vanhoja välillä muistella :)

      Poista
  2. Meidänkin alakoulussa oli opettajien asuntoja. Mun kävi sääliksi opettajia, mutta erityisesti heidän lapsiaan kun eivät koskaan päässeet koulusta pois! :) Mukava se on välillä muistella vanhoja! :)

    VastaaPoista
  3. Olipas kiva lukea tätä:) Noista hellahuoneista ja omakotitaloissa vuokralla-asumisista sanonpahan vain, että niin samanlaista kuin meilläkin. Kun aloitin ekaluokan, asuimme erään omakotitalo yläkerrassa. Me muutimme kerrostaloon sinä vuonna kun oli rippikoulu. Ja tuo kauppa, jossa oli posti. Minunkin kotikylässäni oli eräs kauppa postin kanssa samassa talossa. Ovet vain toisinpäin. Sieltä postista äiti niitä lapsilisiä haki, jotka muuten siihen aikaan eivät kuukausittain tulleet, vaan oliko se kolmen kuukauden tai puolenvuoden välein. Ehkä se oli tuo kolme kuukautta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukava se on vanhoja muistella aina välillä :)

      Poista
  4. Ihana postaus <3 Minäkin vähän innostuin Metsäntytön tästä postausideasta mutta saa nähdä toteutuuko kun en ole varma löydänkö mitään sopivia kuvia.

    VastaaPoista
  5. Liityin blogiisi, tervetuloa myös mun blogiin lukijaksi. Minä olen asunut pohjois-karjalassa lapsuuden ja nuoruuden, olen 62 täyttävä, ja olen myös uskovainen. Kun tähän ikään tulee niin ne 60 luvun asiat nostalgisoituu, aika silloin oli niin erilaista, lapsuuden maisemia on kiva käydä katselemassa kesäisin kun täältä Turusta asti ajelemme, hesassa asuu yksi mun poika perheineen. Olisi kiva saada ystäviä blogien kautta, varsinkin samassa hengessä olevia, yhteisestä uskostahan rakentuu.Blogini on sanosekukkasin.blogspot.fi

    VastaaPoista

Ilahdun kun jätät viestin käynnistäsi, kiitos :)