"Toivoton kaupunki"... . (ja me myös!)

...näin totesin Helsingistä tänään. Tänään lähdettiin sinne röntgeniin puolitoistatuntia aikaisemmin, kuin oli se kuvaus aika, ettei tarvitse niin kauaa siellä odottaa ja maksaa turhaa parkkimaksua. Vaan kuinkas sitten kävikään...
Kun lähestyttiin keskustaa, niin koko ajan oli punaiset valot...sata metriä eteen päin ja taas vaihtui punaiset valot missä jonossa seisottiin. Kello alkoi huolestuttavasti olla jo yli 10 (aika oli 10,30) ja vielä oli matkaa ja siellä valoissa aina vaan kupattiin. Kyllä meinas mennä hermo!
Päätettiin sitten ajaa suoraan Kirurgiselle, vaikka ei ollutkaan tietoa saako sieltä parkkipaikkaa. Onneksi siinä on lähellä se parkkipaikka, jonka ohi oltiin viimeksi ajettu ja sinne jopa kävivät viime kerrasta jääneet kolikot parkkimittariin. Ja halvempikin oli :) Minä menin sitten jo melkein juoksujalkaa sairaalaan sisälle, 15 minuuttia myöhässä loppujen lopuksi. Mies tuli perässä kun kerkisi.
Onneksi siihen tuli juuri röntgen hoitaja ja äkkiä vaan ilmottautumaan ja saman tien kuvaukseen, huoh! Hyvä, että kuitenkin pääsin. Tällä kertaa kävimme sen jälkeen Kirurgisen kahviossa kahvilla. Muutenkin ajattelin, ja sanoinkin miehelle sairaalasta lähdettyä, että miten ihmiset jaksaa asua täällä...Kyllä niin masentavalta näytti koko paikka kiireineen ja ruuhkineen.












Mitäs muuta? No, eilen haettiin Roskalava-ryhmän kautta yksi toimisto-kaappi (laatikosto) tähän työpöydän viereen, johon sain "tärkeät paperit", tulostuspaperit ym. Juuri ja juuri mahtui, kun vein yhden tuolin pois. Yhden metallituolin sain sieltä samasta paikasta, jonka jätin ulos, ja se on vielä puhdistamattakin. Luultavasti jätänkin sen ulkotuoliksi.
Tänään sitten vietiin eteisen varasto-komerosta pieni talon mukana tullut kirjoituspöytä (jossa myös laatikosto) autotalliin miehen tavaroille.
Eilen oli myös Laulusiskojen harkat, jonka minä olin täysin unohtanut, vaikka siitä oli ystävän kanssa juuri edellisenä päivänä puhetta, että hän tulee hakemaan minua. Kun sen kaapin haun ja järjestelyn myötä oli koko asia jäänyt unhoon...Sattumalta katsoin ikkunasta ulos "kukas miehen kanssa on tuolla joen rannassa?....sehän on ystävä...ai niin, meiänhän piti lähteä sinne harkkoihin!!" Kello oli jo sen verran, mihin aikaan yleensä lähettiin, kävin äkkiä sanomassa ystävälle unohduksestani ja vaihdoin vaatteet ja sitten menoks. Matkalla vielä ystäväkin hajamielisyyksissään lähti ajamaan väärää tietä...Minä ajattelin, että hän on päättänyt mennä pienemmän tien kautta...enkä sanonut mitään...no vähän ajan päästä hän sanoi: "kuinka mä nyt tänne ajoin" tai jotain sellaista. Käännyttiin takaisin ja mentiin isolle tielle. Voi meiän kanssa! No, ei me loppujen lopuksi myöhästytty harkoista kuin ehkä viisi minuuttia. :)
Seuraavassa Kylätalon hengellisesssä tilaisuudessa meiän Lauluryhmän pitäisikin olla laulamassa.

















Kuvituksena tänään ensin ylempänä sieltä saunan taustan raivauksesta viimeksi löytämistäni pulloista ne jotka jätin omaan "pullokokoelmaani" :)
Ja alempana oleva iso pullo on ensimmäisenä keväänä sieltä myös löydety. Ihana vanha pullo ilmakuplineen! Sekin oli vaan niin mudassa sisältäkin, etten millään ole saanut sitä puhtaaksi kokonaan...harmi!





Torstai-iltaa!