Ilo elää

Olet tervetullut ja kommenttisi myös!

tiistai 16. tammikuuta 2018

Huolia ym.







Klikkaa isommaksi!


Nyt ei saa antaa valtaa masennukselle...vaikka kaikki menee vaan huonompaan suuntaan. Ojasta allikkoon tuli mieleen vanha sanonta. Olen lukenut lainakirjaa "Myöhään kukkivat kukat", se on Eira Pättikankaan kirja ja kirjoitettu pohjanmaan murteella. Sieltä bongasin tuon allikonkin. Kyllähän tuo sanonta on tuttu, mutten ole koskaan sen kummemmin ajatellut mitä allikko tarkoittaa... Se on jonkunlainen lammikko, lampare... luoma on joki ja tola on polku. Näin sitä viisastuu :)

Onhan meillä aihetta kiitokseen kumminkin, kun mies sai hyvät tulokset kuvauksista.
Ja ainahan sitä on jollain lailla selvitty kuitenkin, taas saa ajatella, että: "Saapas nähdä miten Herra taas auttaa tässäkin tilanteessa."



Tänään meillä kävi nuohooja, joka on tuttu mies. Oltiin hänen viimeinen paikka tältä päivältä, ja hän jäi kahville ja juteltiin pitkän aikaa, kun mieskin oli kotona.
Huomenna sitten kaupunkipäivä ja toivottavasti jotain piristävää sille. Kirjoittelenpa huomenna tälle jatkoa.




No niin, jatkan nyt tiistaina. Tänään oltiin kaupunki-reissulla ja kuinka ollakkaan meillä meni siellä melkein täysi työpäivä. Aamulla lähdettiin joskus 8n jälkeen ja takaisin tultiin vähän ennen neljää. Ilmankos jo väsytti.
Miehellä oli yhdeksältä hammaslääkäri, niin piti lähteä jo ajoissa. Miehen siellä ollessa kulutin aikaa kirjaston lukusalissa, jonka jälkeen kävin harhailemassa parissa "halpakaupassa" ja lopuksi menin kirppikselle, kun se aukesi. Kirppikseltä ostin vain dvd:n, jonka hinta oli 0,50 e, ja se oli puolen hinnan pöytä, niin sille tuli hintaa kokonaiset 0,25 e.

Sen jälkeen diakonia-ruokailuun, jossa mieskin jo oli. Ruokailun jälkeen jäimme vähäksi aikaa laulamaan yhteislauluja. Kävimme vielä toisella kirppiksellä, josta ostimme miehelle farkut 2 e ja mulle jakun 1 e. Haimme ruuanjakelusta laatikollisen ruokaa, jonka veimme eräälle miehelle. Istuimme siellä jonkun aikaa, kun hän kertoi vaikeuksistaan. Kyllä ihmisillä on vaikeata! Niiden rinnalla omat vaikeudet tuntuvat pieniltä. Vaikka aikamoiset taloudelliset ongelmat tässä on itselläkin, kun on noita ylimääräisiä hammaskuluja kummallakin... Täytyy vaan luottaa Häneen joka pitää huolen varpusestakin. Eräässä laulussa sanotaan: "... minustakin, varpusestakin huolenpitonsa on rajaton ja ajaton.."
Kuva vanhasta kalenteristani.










Eletään toivossa! Ps. Kotimatkalla- blogiini olen nyt aika usein kirjoitellut, mutta kun en osaa linkkiä siihen laittaa, niin yritän täällä muistutella, että sitäkin voi käydä kurkistamassa. Siellä on paljon Ensio Lehtosen "Ristin sana"-kirjasta päivän sanaa. Linkki oikealla lukemiston luona :)

maanantai 15. tammikuuta 2018

Kolmannet sukat




Eilen menin yläkertaan katsomaan kankaita, risoja farkkuja ym. aikeena tehdä jotakin kankaista. Ensin revin miehelle autotalliin rättejä vanhasta lakanasta ja rikkinäisestä verhosta, niitä aina siellä tarvitaan.
Kurkistin "lumppulaatikkooni", mutta ei tullut mitään ideaa siitäkään.





Päätin pienentää aiemmin tehdyt toiset unisukkani, koska niitä ei ole tullut pidettyä, kun ne ei pysy jalassa. Kun olin sen tehnyt, tuli mieleen, että lumppulaatikossa oli ollut tytön vanhan topin helmaosa,se oli sen verran kapea, että siitä voisi juuri ja juuri saada unisukat myös.
Niinpä tuumasta toimeen. (Nuo siniset on ne vanhat).

























Näistä tulikin parhaat, paljon pienemmät kuin kummatkaan entiset, eikä kuitenkaan liian pienet. Pysyy hyvin jalassa, voi pitää vaikka päivälläkin tarvittaessa.
Jos vaikka sattuu kaikki sukat olemaan pyykissä :)














Olen tyytyväinen :)

sunnuntai 14. tammikuuta 2018

Nuutin tekosia ja vierailu













Jaaha, paha nuutti on vienyt eilen joulun pois! En olisi mokomaa muistanutkaan, ellei Emilie olisi blogissaan Hurahtanut siitä maininnut. Joulukranssin ulko-ovesta otin kyllä sattumalta eilen pois. Keittiön ikkunassa on vielä punainen, pitsinen enkelikappa alaverhona. Sen voisi kyllä poistaakkin siitä, kun muuten keittiössä on punavalko-ruudulliset sivuverhot. Kapan laitoin vaan joulutunnelman vuoksi lisäksi.







Eilen olimme synttäreillä Hesassa, mieheni isosisko täytti 70 v. Ei kyllä häntä uskoisi niin vanhaksi, on niin nuorekas. Valitettavasti hänen miehensä oli huonommassa kunnossa. Menimme miehen veljen ja vaimonsa kyydissä, niin ei tarvinnut Hesassa ajamisesta murehtia.
Vieraat tulivat kahdessa "löysissä" niin me olimme aikaisemmassa vuorossa, niin ei muita vieraita ollutkaan samaan aikaan, kuin me neljä. Sisarukset saivat rauhassa jutella ja me puolisotkin. Tosi ihanat tarjoilut olivat, alkupalaksi saimme karjalanpiirakoita ja munavoita sekä ihanaa piirasta, juomana kotikaljaa ja limsaa. Sen jälkeen heti kahvia ja kahta erilaista täytekakkua sekä pullia. Kakutkin olivat erityisen maukkaita: vadelmatäytekakku ja suklainen juustokakku, nam!
Eilen kokeilin hameen kanssa tuota asua, mutta päädyin kuitenkin farkkuihin, ja se oli ihan sopiva asu, kun miehen veljen vaimollakin oli farkut ja tunikapusero. Päivänsankarilla vain oli mekko.
















Tänään käytiin kahvilla ( isot kupit kahvia + kurpitsa/homejuustotortut, yhteensä 2 e kahdelta ) ja sen jälkeen kaupassa. Kotiin tultua oli vuorossa ruuan laitto. Olimme pari päivää sitten saaneet ison laatikollisen "härkistä",osan siitä olin pakastanut, mutta kahdeksi ateriaksi olin jättänyt sitä jääkaappiin. En tietääkseni ollut koskaan sitä maistanut enkä ollut siitä ruokaa laittanut. Makaroonilaatikkoa härkäpavuista ja makaroonista laitoin, kyllä siitä ihan maukasta tuli! Lisäkkeeksi säilykepaprikaa ja raejuustoa.
Samassa uuninlämmössä paistoin raakasämpylät.








Näin sitä päivä on taas iltapäivässä, mies katsoo hiihtoa. Hällä onkin joulutauon jälkeen ensimmäinen sähly-ilta tänään. Itsellä ei ole tullut edes kävelyllä käytyä pariin-kolmeen päivän, kun on muuta touhua ollut. Syytä varmaan olisi käydä, eikä vaan herkutella :) Vaan niin lyhyt on talvinen päivä, eikä katuvaloja mailla halmeilla. Pitäisikö sitä Elmon kanssa vielä kävelylle lähteä, pari tuntia vielä valoisaa aikaa. Mukavaa päivää teille toivottelee Sesse!




















perjantai 12. tammikuuta 2018

Maalaiset kaupungissa eli "ummikot ulkomailla"




Taas on Hesan reissu takana. Mies sai ainakin toistaiseksi "puhtaat paperit" melanooman suhteen, mutta kolmen kuukauden välein seurataan ensimmäinen vuosi. Toisena vuotena sitten harvemmin jne. Mutta kiitos Herralle noista tuloksista.




Muuten reissu oli yhtä "hankala" kuin edellinenkin. En kehtaa edes kertoa mitä möhläyksiä taas teimme. Sanoinkin miehelle, että me ollaan Hesassa kuin ummikot ulkomailla :) Takaisin tullessa kyllä käytiin hyvien uutisten kunniaksi ostamassa take away-kahvit (meillä oli kotoa otetut pullat kassissa ja juotiin autossa pullakahvit. Maalaiset tosiaan!) Lisäksi käytiin vielä Hesessä syömässä minipehmikset.





Huomenna on taas meno Helsinkiin, mutta tällä kertaa miehen siskon 70-vuotis päiville, jonne pääsemme miehen veljen kyydissä. Alkumatkan vain menemme omalla autolla. Ajattelin laittaa sinne tämän asun, joko hameella tai farkuilla, mikä piti silloin itsenäisyysjuhliin laittaa.





















Itsellä edelleen on yskä ja kurkku tuntuu "paksulta". Illalla on srk:n tilaisuus ja ostin askillisen kurkkupastilleja sitä varten, jos yskittää. Eilinen kylätalon tilaisuus meni ihan hyvin, meitä oli 15 henkeä, joka oli aika paljon, kun oli eka tilaisuus joulutauon jälkeen.
Ulkona paistaa aurinko, vaan aika viileää on ollut. Sekä ulkona että sisällä. Ei olla vielä käytetty öljyä lämmittämiseen, puita vain.
Työ- ja elinkeinotoimistostakin ne soittivat yhtenä päivänä, ja löysässä hirressä roikutaan edelleen...eli ei vielä(kään) tiedä koska se kuntouttava työtoiminta tai työkokeilu alkaa... Mutta katsomme! Tänään oli kuitenkin rahapäivä ja sen kunniaksi ostin ristikkolehden :)

torstai 11. tammikuuta 2018

Lukemista




Olen lukenut iltalukemisinani Katri Vuorisen ja Reijo Ruotsalaisen kirjaa: Kaasu pohjassa, Elämästä voi selvitä hengissä. Kirja kertoo Reijo Ruotsalaisen lievästi sanottuna vauhdikkaasta elämästä, ennen ja jälkeen uskoontulon.














Kirjan takana lukee:



"Reijo Ruotsalainen on mies, joka on lapsuudestaan lähtien juossut kahdesta ovesta yhtäaikaa - niin kiire hänellä on aina ollut. Usein on tanner tömissyt ja männikkö rytissyt , kun metsään on menty ja lujaa.
Sieltä Reijo on kuitenkin aina rämpinyt pystyyn: milloin rutussa on ollut auto tai moottoripyörä, milloin on ollut kolhuilla koko mies. Niistä on selvitty laastareilla, huumorilla ja pohjalaisella luonteella, mutta rikkinäiseen sydämeen olikin sitten vaikeampi löytää apua.
Tänä päivänä Reijo voi kuitenkin todistaa, että apu tulee ylhäältä."






Kirjan lainasin kirjastosta ja olen nyt jo loppupuolella lukemisessa.





Kohta täytyy lähteä kävelemään kohti hammaslääkäriä, menen kävellen kun mies lähti jo aamulla kaupunkiin. Mulla on purentakiskojen sovitusta ilmeisesti. Illalla on joululoman jälkeen ensimmäinen Ilosanoman ilta Kylätalolla. Meikäläisen pitäisi aloitta tilaisuus, tänään on meidän veto vuoro. Naapuri-paikkakunnalta tulee uskoontulostaan kertomaan mies, jolla elämä on tainnut olla yhtä vauhdikasta kuin Reijo Ruotsalaisella. Mutta Jeesus pelastaa kaikenlaisia ihmisiä, vauhdikkaita ja vähemmän vauhdikkaita kun vaan haluaa ottaa hänet vastaan sydämeensä. Itse kuulun niihin vähemmän vauhdikkaisiin :)





Siunausta ja iloa päiväänne <3 Kirjasta myös Kotimatkalla -blogissani.











keskiviikko 10. tammikuuta 2018

Huhtikuu



Metsäntyttö oli blogissaan laittanut kuvia huhtikuusta vastatessaan haasteeseen. Minä en vastaa enkä haasta ketään, vaan laitan vaan kuvia huhtikuulta. Eräässä kalenterissani luki , että huhtikuu on kuukausista julmin... minulle kyllä huhtikuu taitaa olla toukokuun lisäksi parhaita kuukausia. Kevät <3






























Siinä kuvia huhtikuulta parilta viime vuodelta. Ei kuitenkaan unohdeta, että huhtikuussa voi myös sataa lunta tai räntää, vesisateesta puhumattakaan. Mutta nämä kuvat on kauniinpia, ei sitä sateella tule kuvattua :)

tiistai 9. tammikuuta 2018

Kirppiksellä





Tänään käytiin kaupungissa, miehellä oli hammaslääkäri, itse poikkesin kirjastossa ja kirppiksellä tapani mukaan.
Ostokset oli pienet. Uudet 100 % villaa olevat sukat, 1,50 e...














... ja keväinen pieni kukkaruukku, 0,20 e. Ostin jo aiemmin samalta kirppikseltä värikkäitä ruukkuja, niin tämä pieni pilkullinen keltainen sopi joukkoon.
Kaikki ovat 0,20-0,50 e/kpl... paitsi isosta keltaisesta en ole varma,, kun sen ostosta on kauiten...luultavasti 0,50-1 e kumminkin.













Eli seuraavaksi olisi mahdollisesti turkoosi-keltaista sisustusta... vielä on jouun punaista.







Kävimme myös diakonia-ruokailussa syömässä.







Aurinko paistoi tänään(kin) ja ajateltiin jo kaupungista tullessa, että lähdetään kotiin tultua kävelemään koiran kanssa, kun on kiva sää.
Vaan ei se ihan noin vaan käynytkään. Tulin sisälle ja heti ovella haisi pahalle, kissa peekuti oli kakannut lattialle, kun hiekkalaatikko oli ennestään likainen. Ja vielä löysät, Hipsu tällä kertaa ilmeisesti :(





No, sain sen siivottua, niin miehelle tuli viesti, että hänen kännykkälasku on maksamatta, että kun maksaa tänään, niin ei tule mitään lisämaksua.
Minä olen meidän sihteerikkö ja maksan aina laskut (mies laittaa vaan mun tilille oman osansa laskuista). Laskua vaan ei löytynyt mistään, vaikka katsoin maksetut ja maksamattomat.





Miehen puhelimelta löytyi kuitenkin tilinumero ja muut tiedot, joten menin koneelle sitä maksamaan. Seuraava ongelma oli, että kone ei hyväksynyt maksun viitenumeroa. Piti huutaa mies ulkoa, olin katsonut sen viitteen väärin hänen kännykältään. No, mies luetteli sen minulle ja sain laskusn maksettua.
Alkoi jo vähän pinnaa kiristää...





Päästiin sentään kävelyllekin vielä auringon aikaan, nyt näyttääkin jo harmaalta. Että tämmöistä tänään :)