Vaihtelevaa..

 ...jos sääkin, niin mielialakin. Päivällä alkoi ahdistaa, niin menin yläkertaan kuuntelemaan Metsäntytöltä jouluksi lahjaksi saamani hengellisen levyn. Taas se rauhoitti minut.

Siinä on jotain lohduttavaa.

Eilen oltiin omassa seurakunnassa, siellä oli vieraileva pastori, meille ennestään tuttu, rukoili puolestani öljyllä voidellen. Ensi viikolla pitäisi olla ensimmäisen vaivan kuvaus.

---------

Asiasta toiseen. Täällä on ollut kauheat kelit. Yhtenä päivänä meidän pikkutiellä oli kolme autoa, meidän auto yhtenä, eikä päässyt autot ylös mäkeä, sitten lapiotiin meidän autoa lumi kinoksesta, jonne se oli jo kerinnyt mennä, haettiin hiekotus mursketta useamman kotoa, ja lopuksi saatiin meidän auto kinoksesta.

Edelleen pikku tie on jonkun verran liukas, vaikka paljon vesisateen myötä sulanut. Jäinen tie oli ihan kauheassa kunnossa, kun koiraa ulkoilutti, koko ajan sai pelätä, että kaatuu. Onneksi välillä hiekotettiin.

Sanan varassa

 Eilen oli siis ilosanoman ilta, ja ihan hyvä ilta. Aluksi meitä oli vain muutama, sitten tuli myöhemmin vielä muitakin. 

Rohkaisin itseni ja kerroin enemmän vaivoistani, muistin pätkimisestä ym. Ja muistakin vaivoista. Pyysin muistamaan rukouksin. Loppu aikana oli tullut myös luterilainen pappi, tuttu pappi, ja hän rukoili myös puolestani.

Häneltä sain myös tällaisen kirjasen.

Itsellä on myös

Nuo pikku kirjaset voivat olla tarpeen, silloin jos ei jaksa paljoa lukea. Mutta luen kyllä joka aamu Raamattua, jotain poikkeuksia lukuun ottamatta. Joskus se voi olla vain pieni pätkäkin, ja vaikka pikku kirjastakin.

Ensi viikolla on toisen vaivani kuvaus. Saa muistaa :) Toivottavasti siinä ei olisi mitään, riittäisi tuo muisti sairaus, sitähän se luultavasti on , mutta siitäkin tulee diagnoosi myöhemmin, kun lääkäri aikaa saa vielä odottaa.

Vasen puoli päästäni on kipeä, no ollut jo pitempään, en kuitenkaan ala itse siitä diaknoosia tekemään. Diaknoosit jätetään lääkärille.

Näillä mennään. Haluan kuitenkin kirjoitella vielä, kun en niin sekaisin ole..jos ei paljon puutukkaan välillä :)

Ikäviä asioita

 Tänään ensimmäinen kylätalo-tilaisuus joulun jälkeen. 

Muuten minulla on monta huolen aihetta terveydestäni, ja se vie mielen matalaksi. Jos joku jaksaa, niin muistakaa mua rukouksin. 

Yksi on mennyt, neljä "tutkimusta" tms. vielä jäljellä. Ja heti ensimmäisestä tuli ikävää kuultavaa.

Mutta näillä mennään, eihän sitä muutakaan voi.

Mieluummin nätti kuin risa

 Minulla on ollut vielä joulu jutut esillä, kuten tämä joskus aikoinaan kirppikseltä ostettu kirjailtu kaitaliina. Sen toiseen päähän oli tullut kulumia, mutta halusin sen silti esille. Niinpä se sai uuden paikan vaatekomeron ovea piristämään. Tykkäsin.

Ulkoilu kuvia

Tuossa viimeisessä kuvassa on myrskyn taivuttamia puita, jotka ovat jääneet holviksi pikku tielle, kyllä siitä pääsee kuitenkin kulkemaan.

Tänään käytiin  lähikirkossa ja kaupassa. Ja nyt isäntä meni sählyä pelaamaan. Hyvää illan jatkoa!

Kuva joululta jä tämän päivän juttuja

 

 Ihanan kuvan minusta  ja Ministä otti vävy kokelaani :)

 Pakkasta on luvattu. Mulla oli tänä aamuna vähän huono olo, vatsa sekaisin, väsymystä ja päänsärkyä. Mutta nyt olen sentään saanut jo päivävaatteet päälle.

Mies meni auttamaan toista kaveria jaettavan ruuan haku hommissa.

Itsellä on vähemmän tullut ulkona liikuttua, kun on ollut joko tosi liukasta tai jäätävä tuuli yms. Minin kanssa käyn  nyt vähän pienemmillä lenkeillä kaks kertaa päivässä, isäntä käyttää aamuisin.

Minin juoksu aika alkaa ilmeisesti olla loppusuoralla, pitkään kyllä on kestänytkin. Oli kaikenlaisia hankaluuksia sinä aikana, jouduin ottamaan ison matonkin pois lattialta, kun vaikutti että Mini oli pissannut siihen. Ilotulitus paukkujen ääni sai Minin kalisuttelemaan hampaitaan, kun niin pelotti :( Onneksi se on ohi.

Ja alkaa olla jouluaikakin ohi. En kyllä vielä ole raivannut mitään pois.

         

Hyvää tammikuuta!

 Mulla on nyt luvun alla kirja "Etäisyys linnuntietä".  Kesken on tuo kirja vielä, ainoa jonka lainasin kiireessä kirjastosta ennen joulua.

Tässä kirjan esittelyä:

"Orpopoika Farid kasvattaa lintuja katolla sodan raunioittamassa Libanonissa. Hänen tätinsä Rima tekee tiliä kipeän menneisyyden kanssa samalla, kun yrittää tarjota pojalle paremman tulevaisuuden. Suomessa saman sodan jälkiä katsoo televisiosta kymmenvuotias Milla, jonka isä toimii alueella rauhanturvaajana ja jää panttivangiksi. Toisistaan tietämättömien Millan ja Faridin kohtalot risteävät: He elävät kahta ja samalla kuitenkin samaa todellisuutta, joiden välillä on yksi linnun lentämä."

Mutta "lukeminen kannattaa aina"  sanotaan :)

Siunattua uutta vuotta!