Ilo elää

Olet tervetullut ja kommenttisi myös!

sunnuntai 11. marraskuuta 2018

Harmautta ja väsymystä










Marraskuu, harmaa, kostea, alakuloinenkin...




Onneksi kaktus kukkii ja ensimmäiset valot (jos ei eteisen ainaista valoa lasketa) päätyivät purkkiin, vaaleanpunaiset ja keltaiset yhdessä. Kuva otettu peilin edessä.










Päätä särkee, yöllä oli maha sekaisin ja valvoin, niin nyt väsyttää koko ajan. Aamulla sitten makasin pikkuhuoneen laverilla melkein yhteentoista, kunnes nousin pukemaan. Nyt on syöty ja juotu mukillinen kaakaota, en kahvia vielä uskaltanut juoda.
Miehellä ip:llä sählypeli, saa nähdä tuleeko porukkaa pelaamaan,kun on Isäinpäivä. Miehellä ei ole omia lapsia ja isänsäkin on kuollut. Samoin kuin minun isäni sekä isäpuoleni. Myös lasteni isä on kuollut. Vanhimman tyttären perheessä varmaan vietetään isäinpäivää, muut lapseni ovat sinkkuja. Että meitä ei hirveästi kosketa tuo Isäinpäivä. Onnea kuitenkin kaikille isille!




Iloa kuitenkin harmauden keskelle! Huomenna onkin sitten minulla kaksi lääkäri-käyntiä. Ja tällä alkavalla viikolla myös miehen labra ja tutkimuskäynti Helsingissä.

perjantai 9. marraskuuta 2018

Kavereita



Täällä oli sähkökatko, itse en tiennyt siitä kyllä mitään, kun olin hieronnan jälkeen mennyt lepäämään ja nukuin makeasti. Mies vaan kertoi.
Hän lähti srk:n, minä jäin kotiin. Tekee hyvää olla rauhassa kotona, eikä mennä pää kolmantena jalkana.




Päivällä olin hieronnassa ja se teki hyvää, ja muutenkin tutun hierojan kanssa jutellakin.





Tällaisia kavereita olen tehnyt viime viikkoina, osa on jo täällä blogissa nähtykin, tosin osa oli silloin keskeneräisiä ja nyt valmistuneita.





Pöllöjä










Keskimmäinen on jo vanhempi tapaus. Nämä on enimmäkseen kierrätetyistä materiaaleista. Tuo keskimmäinen on tehty samettisesta lasten farkkutakista, reunalla olevat on tehty molemmat myös saaduista kierrätyskankaista.





Kissoja










Nämäkin saaduista kankaanpaloista. Rusetit kirppikseltä ostetuista nauharullista.






Unipupu











Ja nämä kaverukset, jotka löysivät toisensa <3 Tyttöpupun korvia vähän korjasin.




Saaduista kankaista nämäkin.




Hyvää viikonloppua kaikille!

Normalisoituako vai ei...


...mun olotila ei osaa päättää.








Ihmeen kauan nyt kestää tuo normaaliolon saavuttaminen, kun edellisen muistinmenetyksen jälkeen palasi seuraavana päivänä ihan normaaliksi. Nyt on vaan sellanen "toistaitoinen" olo, hajamielinen. Eilen illalla oli vielä Kylätalo-tilaisuus, ja läksin sinne, kun mullahan on kahvitus siellä ja kun olo tuntui suht normaalilta, siellä sitten tuli kuitenkin taas huimaava huono olo, ja kesken tilaisuuden piti mennä keittiöön ja painaa päätä polviin. Tilaisuuden jälkeen sama ystävä kuin soppakirkossakin taas hieroi mun niskaa ja toiset rukoilivat mun puolesta.Yöksi mies hieroi mun niskaan Perskindol-voidetta, kun se hierova ystävä oli sitä suositellut. Sehän tekee ensin kylmäksi ja sitten kuumaksi, hierottavan kohdan ja veri alkaa kiertää. Ainakin nukuin hyvin.





Tänään mulla on jo aiemmin varattu hieronta-aika,laitoinkin viestiä hierojalle, selitin tilanteen ja kysyin että voinko tulla normaalisti. Hän lupasi soittaa kymmenen maissa, mutta että hieronta on varmaan vaan hyväksi. Alun perin mun piti lähteä jo aamulla miehen kanssa kaupunkiin, mutta sitten olisin joutunut odottamaan siellä iltapäivään, ja tuntui etten jaksaisi olla siellä niin kauan jos sattuu taas tulemaan heikottava olo. Niin mies meni yksin ja lupasi tulla mut sitten hakemaan hierontaan.Onneksi niin. Vatsakin on ollut taas ärtynyt.





Nyt söin oikein kunnon aamupalan, kun tuntuu, ettei aina "muista" syödäkkään kunnolla. Kaurapuuroa, pellavansiemeniä, maitoa, banaania, hedelmämehua, juusto-salaatti-,liha-voileivän ja kahvia :) Ja aamulääkkeet.(Sydämen nopelyöntisyyteen, sekä sinkkiä ja d-vitamiinia ja Rennien).
Ehkä jätän tänä iltana srk:n tilaisuuden väliin, se voi olla että hieronnan jälkeen tulee muutenkin väsynyt olo.




Taas tällainen "sairaskertomus", mutta kunhan kirjoitin "omiksi lämpimikseni" ja muistiin vastaisuuden varalle:) Parempaa teille!

keskiviikko 7. marraskuuta 2018

Pöpperöistä







Pää on ollut vielä tänäänkin pöpperöinen, on särkenyt ja niska ollut kipeä. Särkylääkkeen otin ja päikkärit nukuin. Ajatuskin on liikkunut jotenkin jähmeästi. Sain kuitenkin keittiön, olkkarin ja pikkuhuoneen + wc:n siivottua. Ja tiskikoneen pyöritettyä.
Eilen, tosin vasta illalla, huomasin, että toissapäivän pestyt pyykit olivat vielä koneessa, kun eihän mies ollut niitä huomannut, enkä minä tietenkään edes muistanut, että olin ne ennen muistin menetystä laittanut koneeseen. No, ihan kunnossa ne olivat eivätkä haisseet edes tunkkaiselle, niin sitten ripustin ne vaan kuivumaan.





Miehelle tulee saunakaveri kellarisaunaan illalla, minä laitan heille sitten kahvit tai teet valmiiksi ja menen vasta heidän jälkeen saunaan, niin saavat kahvillakin rauhassa jutella.





Liisalta sain arpajaisvoitto-kirjeen tänään. Lämmin kiitos Liisa :) Olen vielä miettinyt tuota toissapäiväistä muistin menetystä ja kaikkea siihen liittyvää. Varsinkin kun pää on vieläkin ollut pöpperöinen ja olo väsynyt.
No, mutta huomenna täytyy mennä kaupunkiin ja jos sitä muutenkin piristyisi.. Eletään toivossa! "Toivossa on hyvä elää, sanoi lapamato." Vanha vitsi!

tiistai 6. marraskuuta 2018

Muisti palailee pätkittäin...











...niinkuin Uuno Turhapurolla. Vietin nimittäin yön ja puoli päivää sairaalassa. Olin saanut eilen uusintana sen "Totaalisen ohimenevän muistinmenetyksen", jonka joskus kolme vuotta sitten sain.



Olin seurannassa ja siitä en kovinkaan paljoa muista, niinkuin en paljoa muutenkaan eilisestä, varsinkaan illasta. Puolenyön jälkeen pääsin osastolle nukkumaan.Silloin edellisen kerran kun olin sen saanut, niin sanottiin, ettei se yleensä tule uudestaan. Mutta niin vaan tuli. Liekö ollut niin kova henkinen paine viime aikoina ja sitten kun eilen vielä pahoitin mieleni, niin sen jälkeen se oli tullut. Ehkä aivot vaan kuormittuivat liikaa. Nyt sitten sanoivatkin, että se voi uusia muutaman kerran joillakin...




Pää kuvattiin ja siinä ei ollut kuitenkaan mitään. EEG:hen sain ajan ensi maanantaiksi. Silloinhan mulla on myös "jälkitarkastus" vatsavaivoista, samana päivänä. Ja siihen astihan mulla on vielä sairaslomaa, jos Kela on sen hyväksynyt. Ei ole tietoa sieltä tullut.
Vatsavaivat on onneksi pysyneet nyt aika hyvin poissa.




Yritin rikkonaisen yön jälkeen nukahtaa tuossa pikkuhuoneen laverilla, mutta en saanut kuitenkaan unta, pää vaan särki. Ei vanhuus tule yksin, ei! Kerkisin jo ajatella, että mulla on varmaan joku Altzhaimer tulossa, onneksi ei kai kuitenkaan! (Kun muisti on muutenkin huonontunut). Muistitestiinkin minun piti päästä, sellaiseen laajempaan, mutta nyt en kuollaksenikaan muista pitikö se itse tilata vai tuleeko siihen aika :(




Mutta kiva kun pääsi taas kotiin!

sunnuntai 4. marraskuuta 2018

Koiravahtina


Tänään on kolmas päivä kun ollaan koiravahtina (ja viimeinen tällä kertaa).Ollaan ajeltu koirien kodin ja oman kodin väliä, milloin siellä, milloin täällä. Muutama tunti kotona ja sitten taas "koiratalolle". Ihanat, mutta tosi isot koirat on siellä. Oikein talon vahdit. On niistä jo tullut meidän kavereita :) Mies oli siellä ensimmäisen yön, ja minä olin tämän toisen yön, että aina on joku omienkin eläinten kanssa.





Eilen paistettiin siellä makkaraa upouudella "laavulla".















Ihan oli kuin olisi hotellissa nukkunut alakerran vierashuoneessa. Pehmoinen sänky, ilmastointi hurisi ja kristallikruunun loisteeessa sai käydä wc:ssä :)














Tämmöinen kaveri yläkerrassa imuroi :) En ollut tuollaistakaan ennen nähnyt. Aamulla pistin sen töihin ja siellä se kierteli, kunnes juuttui kaapin alle toiseen huoneeseen ja puhui jotain kieliä, että tiesin mennä nostamaan sen taas avaralle lattialle :D













Ihan kiva silti, että elämä taas kohta rauhoittuu. Oma koti kullan kallis! Nyt hetki kotona ja sitten mies heittää minut koirien luo sinne loppuajaksi. Illaksi pääsen kotiin :) Hei vaan!

torstai 1. marraskuuta 2018

Pienet löydöt ym.



Tänä aamuna heräsin 4-5 aikoihin ja ahdisti sen verran, että en saanut enää unta vaan kuuden maissa nousin sitten sängystä.
Koko päivän on kuitenkin väsyttänyt ja haukottanut. Kaupunkiin mentiin jo aamusta. Kirppiksellä poikkesin pitkästä aikaa.Kaunista villalankaa löysin, hintaan 1,80 yhteensä.











Sekä tämmöisen pikkuisen reen, joka käy vaikka johonkin jouluasetelmaan 0,20 e.












Soppakirkossa oltiin hartaudessa ja syömässä, ja sen jälkeen eräs tuttu kaveri tuli meille korjaamaan ulko-oven lukon, joka oli jo "pitkään" ollut toimimaton. Olimme laittaneet vain sisäoven lukkoon, eli kuistia pitemmälle ei kukaan kuitenkaan päässyt :)

Kahvit juotiin ja mies lähti heittämään kaveria kotiin.




Huomenna mennään moikkaamaan isoja hoitokoiria. Useampana päivänä. Niitten kanssa seurustellaan. Hyvää viikonjatkoa!