Täällä sitä ollaan, vaikka ei ole hetkeen tullut kirjoiteltuakaan. Upean näköinen sää on, mutta tosi kylmältä tuntuu. Edessäni olevasta ikkunasta näkyy kirkkaan keltainen vaahtera ja vihreitä kuusia sekä sininen taivas.
Joku uusi juttu tähän on vaan tullut, kun roskis ja avast internet on tullut tähän paikkaan. Ja en osaa niitä siirtää pois edestä.
Mutta näillä mennään.
Vanhuus ei tule yksin.
Tänään oli aamupäivällä muutenkin vaikeaa, mutta onneksi asiat selvisivät. Mini minua ihanasti lohdutti <3
Miten koira voikin olla niin inhimillinen ja lohduttava!
Toivottavasti siellä puolella on kaikki hyvin! Tavataan taas täällä, jos Luoja suo.
Hei vaan ! Seuraan blogiasi kun se on niin ihana, tavallisesta elämästä kertova. Minullakin koira, vanha jo, 13 vuotias. Hän kuuntelee kun olen paljon yksin ja surutkin ymmärtää. Joku joskus sanoikin oivaltavasti että koirat ovat maan päälle unohtuneita enkeleitä ! Minusta se on ihanasti ajateltu.
VastaaPoistaTerv. Irene
Eläimistä koirat ovat jotenkin niin inhimillisiä <3 Kiitos kirjoituksestasi <3 t. Sesse
PoistaNiin minustakin on kiva lukea blogiasi. Toivottavasti vaikeudet helpottaa. Kyllähän täällä aina välistä on monenkinlaista vaikeutta, mutta eikun eteenpäin vaan.
VastaaPoistaNiinhän sitä on mentävä, joskus vaan tulee kaikenlaista vähemmän mukavaa, ja ärsyttävääkin vaikeutta. T. sesse
Poista