Karjala mielessäin

 Olen lukenut kahta kirjaa vanhasta ajasta. Sirpa Pääkkösen kirjaa "Karjala sydämessä" sekä Sirpa Tolosen kirjaa "Ryysyprinsessat". Tuon viime mainitun olen lukenut aiemminkin, mutta jotenkin teki mieli lukea se uudestaan. Pääkkösen kirja taas on ihan tältä vuodelta.

Itse olen vanhempieni kautta Itä-Suomesta alunperin,ja siellä myöhemmin lapsena/nuorena kesälomia viettänyt. Siksikin nuo kirjat varmaan kiinnostavat.

 

"Ryysyprinsessat" taas on isotekstisenä helppo lukea. Ja siitä tulee mieleen esimerkiksi koulumuistoja, vaikka onkin aikaisemmilta vuosilta.

Ulkona sataa vettä,isäntä on lähdössä koiran kanssa lenkille.

 Olimme tänään käymässä toista kertaa tämän kylän srk:n ruokailussa, kyllä oli hyvää keittoa. Jälkiruuaksi kahvia ja kakkua. Mies maksoi minutkin.

Eilen isäntä oli yhdessä muutossa auttamassa. Hällä on muutenkin riittänyt kaikenlaista liittyen tuohon "se löytyi" kampanjaan. Hän oli saanut myös meille molemmille "Se löytyi"- hupparit.

Mukavaa päivää sateesta huolimatta!

Syksyä kaupungissa ja maalla

 

 

 

ja maalla.

 

Kaupungissa on vähän hienompia kasveja :)

Mutta täällä on peuroja, omassa pihassakin, Ministä huolimatta. Koitan kyllä pitää huolta, etteivät yhtä aikaa ole pihalla :)

Loput omenat maistuvat heille.

Uusia kirja-tuttavuuksia (minulle ainakin)

 Löysin kirjastosta kaksi hyvää kirjaa, Patricia Harmanin kirjoittamaa. Hope Riverin kätilö ja Kätilön koettelemukset. Hyviä kirjoja, ainakin minusta.

Johtuneeko sitten siitä, että olen aina tykännyt enemmän köyhista ja tavallisista ihmisistä lukea, kuin jostain ökyrikkaista. Ehkä siksi että itsekin kuulun enemmän tuohon ensimmäiseen kastiin :)

En tiedä onko noita kirjoja enemmän, en ole vielä ottanut selvää.

 

Elämä on kuljettanut Patiense Murphyn maaseudulle, Hope Riverin kaivoskylään. Hän on 36-vuotias leski josta on tullut kylän kätilö. Seudulla on suuren laman aiheuttama köyhyys ja puute. ja Patiensea pyydetään yhä useammin auttamaan vaikeissa synnytyksissä, koska perheillä ei ole varaa lääkäriin.

Hän ottaa apulaisekseen Bitsyn, värillisen tytön, joka osoittautuu korvaamattomaksi ystäväksi. Patiense ponnistelee uuden elämän puolesta ja taistelee ennakkoluuloja, köyhyyttä ja oman menneisyytensä varjoja vastaan.

Toisessa kirjassa tulee nuori kätilö Becky auttamaan Hope Riverin yhteisöä, mutta tuntee kuitenkin olonsa epävarmaksi kätilönä ja joutuu tukeutumaan ystävänsä, kokeneen kätilön Patiensen apuun.

Kumpikin naisista joutuu myös käsittelemään omaa menneisyyttään.

----------------------------------------------------------------------------------------------

Mitäs muuta, eipä tässä kummempaa. Neulomiani tossuja olen purkanut ja taas neulonut, kun näyttää että lanka ei riitä molempiin tarpeeksi... että pitäisikö siihen laittaa jotain toisen väristä lisäksi..

Tänään ja eilen käytiin jakamassa tv7-lehtiä, kun niitä tuli iso kasa jaettavaksi. Vielä niitä on. Samalla käytiin kahvilassa. Minikin oli mukana.

Eipä tässä kummempaa.

Taas sataa..

Minä olen neulonut tossuja  ja varaillut aikoja TK:sta. Kolmeen asiaan piti varata aika, mutta yksi niistä (infulenssa rokotus) on varattavissa vasta myöhemmin.

Veren sokerin mittaukseen/labraan sain ajan ja neljänteen korona rokotukseen. Tosin vasta ensi kuussa kummatkin.

Eilen käytiin pitkästä aikaa kierrätyskeskuksessa, ostin sieltä koiran valjaat ja villalankoja.Isäntä osti dvd:n.

 

Äsken katselin fase bookista tuttujen juttuja, niin siellä tuli eteeni laulu:

"Käyn kohti sinua oi Herrani

tietäni viitoittaa pyhä ristisi.

Virteni matkallain soi täynnä toivoa,

käyn aina Herrani kohti sinua.

Kun päivä pilvinen tien pimentää, 

kun synkkä, raskas yö usein yllättää,

niin katseen kaipaavan taivaalle kohotan,

käyn aina Herrani kohti sinua.

Suo että näkisin tien taivaaseen,

vaikka se peittyisi vaivaan murheeseen.

Lohduta sanalla, uskoa vahvista,

käyn aina Herrani kohti sinua.

Kun taival päättynyt on päällä maan

käyn luokse Jeesuksen riemuun ihanaan.

Ei tuska yltää voi, kirkkaana laulu soi

Käyn aina Herrani kohti sinua.

 

Hyvää torstaita toivotan :)

Kaunis mutta viileä aamu

 Isäntä tuli eilen reissulta. Oli seurakunnan miehillä eräänlainen avustusreissu Virossa, tekemässä puuhommia ja pitämässä hengellisiä tilaisuuksia.

Olivat muutaman päivän.

Meillä Minin ja Rasmuksen kanssa oli rauhallisen leppoisaa sillä aikaa. Nyt on taas palattu normaaliin, eli vauhdikkaampaan meininkiin.

Tänään käytiin Kasvihuoneilmiölla kahvilla, se ei ollut ihan vielä auki kun mentiin, niin käytiin pienellä lenkillä ensin.

Aurinko paistoi puiden välissä.

Mini oli myös mukana, myös sisällä Kasvihuoneilmiössä, jossa oli aika hiljaista vielä aamusta.

Tutun myyjän kanssa siinä juteltiin, kun ei montaa ihmistä ollut paikalla aamusta.

Äsken nukuin päikkärit yläkerrassa, siellä oli aika viileää, mutta huopa ja Rasmus vatsan päällä lämmittivät :)

Mukavaa päivää!

Kylätalon kuulumiset

 

Kuva vanha, joskus jossain otettu

Niin se meni kylätalo-ilta. Minä "jouduin" olemaan vetäjänä. Porukkaa tulikin ihan reippaasti, mielessäni jälkeenpäin laskin, että olisiko ollut noin 15 henkeä. Omat murheeni jouduin työntämään sivuun, kun vedin kokouksen.

Tilaisuus venyi vähän tavallista pitemmäksi, mutta haitanneeko tuo. Naapuri oli heittänyt minut sinne ajoissa ja takaisin pääsin erään seurakunnan "siskon" kyydissä. Häneltä sain myös kuulla, että eräs tuttumme oli kuollut aivan yllättäen.

Isäntä on nyt siellä Virossa, sunnuntaina vasta tulee takaisin. Mini oli niin iloissaan, kun aamulla käytiin vähän pitemmällä lenkillä, yleensä aamulla isäntä käyttää pienellä pissa lenkillä vaan. Mini olisi vielä mennyt pitemmällekin, mutta itse ajattelin, että käydään sitten päivällä vielä pitemmällä. Nyt on kaunis aurinkoinen päivä. Pyykkiä pesin (tai kone) ja laitoin vielä ulos kuivumaan, kun on aurinkoista voivat jopa kuivua.

Hyvää perjantai päivää!

Kaupungissa...

 ...käytiin taas. Eilen kävin kolmannella tyttärellä.

Mulla on kasvoissa jotenkin kuivunut, iho, ja tuntuu ettei rasvauskaan auta. Ja sellanen kuumottava tunne vaan naamassa, ihme vaivoja..

Laitan tänne väliin kuvia pienistä seinälautasista, joita sain yhdeltä tytöltä. Vuodenaika sellaisia.

Aloitin syksystä, koska siitähän nyt lähdemme.

Huomenna on taas Kylätalo ja minä pääsen sinne naapurin kyydillä, kun isäntä ei ole  silloin maisemissa. Onneksi nähtiin tänään kaupungissa pastorimme, ja hän sanoi että on hänen puhevuoro kylätalolla.

 

 

Ehkä mun täytyy jotenkin kuitenkin "alustaa" tilaisuutta. Se ei ole välttämättä mulle helppoa. Mutta uskotaan, että Herra auttaa :)

Ps. Minusta kevät lautanen on kaunein, ja se on muutenkin mun lempi vuodenaika.

Lisäksi  sain kaksi  eri aiheista  pikku lautasta.

Isäntä lähti hakemaan yhtä miestä miesten piiriin, ja mun täytyy jossain välissä meille lämmittää sauna. Myöhemmin.

Tyttöjä

 

Kuva vanha

 Eilen kävi kaksi tytärtäni ja tytöntyttö. Oli kiva nähdä ja tavata. Käytiin tyttöjen kanssa myös ,ja Mini, kävelyllä, tytöntyttö vaan istui sen aikaa autossa. Äitinsä sanoikin, että tyttö ei tykkää kävellä.

Saatiin myös kaikkea herkkua ja muuta. Kauniita seinälautasiakin.

Sää on ollut niin kylmä, pitää oikein kunnolla pukeutua. Toinen tytöistä otti vähän omenoita. Mutta suurin osa on kuistilla korissa. Vielä.

Sain vihdoin aikaan sen, että  pesin alakerran ikkunat, paitsi en kuistin. Pesin vaan ulkopuolet, mutta sekin auttoi. Sisäpuolelta voi pestä myöhemminkin... jos siltä näyttää. Tänään käytiin kirkossa isännän kanssa..eipä tässä muuta.

Kaikenlaista

 

 Rasmus

 

Nyt ulkona on taivas sininen, ajattelin jopa pistää pyykit ulos kuivumaan, kun ovat koneessa pyörineet. Ehkä ne ainakin alku kuivatuksen saisivat siellä, vaikka ei enää lämmintä olekaan.

Sain jonkun rästi hommankin tehtyä, siitä on hyvä mieli ja kasvihuoneesta olen tuonut paprikan ja minitomaatin sisälle. Alkoi olla kasvarissa liian kylmä.

Omenoita on taas tullut aika paljon, toivottavasti tytöt ottaisivat niitä, kun ovat tulossa käymään huomenna. En jaksaisi kovin paljoa niitä säilöä. Ja oma vatsani ei kovin paljoa niitä siedä.

Vanhuus ei tosiaan tule yksin, niinkuin sanotaan... yhtenä päivänä oli kännykän laturi hukkunut, ei mistään löytynyt...ja virta melkein lopussa, kyselin jo, josko se olisi tytön asuntoon jäänyt kun olin ruokkimassa kissaa. Vaan ei.. Kävimme jo ostamassa uuden laturin johdon... nyt eilen löysin vanhan latausjohdon kaapin laatikosta, jossa mulla on kaikkia kampaus juttuja ja ym. 

Poikakin piti mua varmaan ihan höpsönä silloin, kun samoja paikkoja kiersin sitä etsimässä, eikä löytynyt. Että tuo äiti on tullut  ihan höperöksi. Oli  muuten kiva, kun poikakin oli mukana Evästä päivään-ruokailujen avajaisissa. Ne olivat ulkona, seuraava kerta onkin normaalisti sisällä.

Mukavaa päivää teille!