Kun kerään kortteja, niin näköjään kerään myös sateenvarjoja :) On niitä tullut hätävaraksi ostettua kirppikseltäkin ym.
Eikös se seitsemän ole täydellisyyden luku :)
Tuo etummainen iso sininen alemmassa kuvassa on mun lempivarjoni ja ainoa uutena ostettu, muistaakseni Lidlistä joskus. Väri ja koko on hyvä tuossa.
Miehen on tuo iso tummansininen takana, kirpparilta joskus aikoinaan ostanut (muistaakseni on hällä ollut jo ennen meidän yhteen menoa, ja ollaan sentään oltu naimisissakin jo 16 vuotta).Siitä on kantokahva jo korjattu ilmastointiteipillä. Mies on sitä mieltä, että se on kestävä, aito venäläinen, niinkuin hän sanoo...Mitä lie lukenee tuossa...
Minullakin on tuo iso monivärinen ( punaista, sinistä, ruskeaa ym) ostettu kai kierrätyksestä tai sitten kirppikseltä... Ja tuo sini-vihreä-valkoinen iso on saatu muistaakseni kierrätyksestä ilmaiseksi, kun se on pankin mainostekstein varustettu. (Ja tuo viimeksi mainittu näkyi olevan rikki, yksi metalli osa oli poikki, sitä ei taida saada korjattua, kun ei saa kunnolla kasaan ja auki ).
Pieni kukallinen on myös kierrätyksestä ja pienet lyhyet (kokoontaittuvat) varjot (harmaa ja siniruutuinen) ovat äidin entisiä. Niitä käytän silloin jos tarvitsee saada varjo pieneen tilaan, esim. kassiin.
Näiden lisäksi kuistilla on talon mukana tullut haalistunut punainen varjo, sitä käytän postilaatikolle mennessä tai muuten pihassa, samassa tarkoituksessa sitä ovat varmaan käyttäneet talon entiset omistajatkin, kun se oli kuistilla jo valmiina :)
Tulipahan tarkistettua nuo varjot ja vain yksi oli rikki. Nyt pitkät varjot pääsivät takaisin "kotipesäänsä" vintin rappuun. Ja kokoontaittuvat eteisen naulakkoon roikkumaan.
Pilvistä oli ja tumma taivas kun kuvasin nuo varjot, nyt on alkanut kirkastua ja aurinkokin jo näyttäytyy :) Mies on "leipäkeikalla" parin muun miehen kanssa hakemassa leipiä huomiseen soppakirkkoon ja leivän jakeluun. Siitä tulikin mieleen, että nälkä alkaa jo kurnia vatsassa, pitäisiköhän kohta laittaa ruokaa.
Heipsan!
Ps: Ai niin, kurkatkaapas Kotimatkalla-blogiinkin, jos kiinnostaa, evästä päivään!
Noita sateenvarjoja onkin hyvä olla varastossa..kelit on varmaan syksyllä aika samat kuin kesälläkin niin tarvetta on:) Mukavaa syyskuun viikkoa sinne♥
VastaaPoistaAinahan niitä tarvitaan :)
PoistaAi jaa mä en omista yhtäkään varjoa koska tykkään et ne on vain tiellä ja unohtuvat. Olen monasti meinannut saada vieraan varjon piikistä silmiini. Siksi en niistä välitä. Mieluimmin kastun. Ja kesä kuivaa minkä kastaa sanotaan . . .
VastaaPoistaMä en tykkää kastumisesta ja ärsyttää kun silmälasit menee märäksi :) Yhtenä päivänä satoi. eikä ollut varjoa silloin, niin sain monta tuntia olla jalatkin märkinä, kun kengät ja sukat kastui.. kun oltiin kaupungissa käymässä.
PoistaKiva sateenvarjopostaus:) Sulla onkin kauniita nuo varjot. Samaa näköjään harrastetaan, että kirpparilta ostellaaan niitä ja pyritään jo vähän varautumaankin, että niitä varmasti on, kun tarvitaan. Minunkin postilaatikkoreissujen varjo on haalistunut, vihreä. Ja se on pitkävartinen. Juuri joku päivä sitten lapsille selitin, että tykkään käyttää isompaa, koska siitä on mukavampi pitää kiinni.
VastaaPoistaMuistan kyllä sun sateenvarjo-postauksen, huomasit varmaan että matkittu on :)
PoistaSateenvarjoja on hyvä olla useampi. Meilläkin jokaisella ovella, ettei erikseen tarvitse lähteä etsimään. Hyvä idea käydä varjot läpi, sillä usein juuri se mukaan otettu on hajalla.
VastaaPoistaOnneksi ei ollut kuin tuo yksi rikki mennyt... Varjoja aina tarvitaan :)
PoistaOlipa tosiaan minustakin kiva postaus! Kiva idea tehdä postaus sateenvarjoista :) Niitä olisikin hyvä olla useampi olemassa, kun ne hajoavat niin helposti. Itselläni on yleensä ollut vain yksi kerrallaan. Kerran ajattelin, että jos ostaa kalliimman sateenvarjon Stockmannilta, niin jospa se olisi kestävämpi, mutta yhtä nopeasti se hajosi kuin muutkin!
VastaaPoista