Ilo elää

Olet tervetullut ja kommenttisi myös!

torstai 3. elokuuta 2017

Tervetuloa "Museo-käytävään"!





Meillä kun mennään kellarikerroksen saunaan, vessaan, kellariin, pannuhuoneeseen, pyykkikomeroon ja puuvarastoon, niin voi matkalla tutustua meidän "käytävä-museoon" :) Sinne olen kerännyt kaikkia vanhoja (ja vähän uudempiakin) sekalaisia esineitä. Siellä alunperinkin oli seinät täynnä nauloja, vain muutaman pienen olen laittanut lisää. Ja alaosan tiiliseinä muodostaa tavaroille mukavan hyllyn.






Katsotaas mitä sieltä löytyy...jokunen lapsivieras on ainakin ollut niistä kiinnostunut :)







Talon mukana tullut veitsen teroituspuikko ja vintin sahanpuruista löytynyt "miekka".

















Siivilöistä pienempi on kierrätyksestä ostettu vanhan (lapsuudestani peräisin olevan) isomman teesiivilän kaveriksi. Tuohon isompaan siivilään liittyy mukava tarina... lapsuuskaverini sai mummoltaan kaikenlaisia vanhoja astioita leikkiin ja antoi minulle tuon siivilän, en muista antoiko muutakin. Kiva kun on säilynyt, äidillä se ainakin oli tallessa loppu-ajat. Nuo karstaimet , vai mitkä ne on, vanhat kumminkin... taitavat myös olla äidin peruja.
















Puupeili 70-luvulta, oma entiseni, oli minulla ns. meikkipeilinä :)















Kaunis lampunjalka, taitaa olla messinkiä, olisiko äidin peruja myös...
















Vanhoa peltimittoja ja yksi pieni alumiininen, talon mukana tulleita. Jauho-kauha on kirppikseltä. Pikkuiset tuohivirsut on vanhimman pojan "vauvalahjaksi" saadut. Siitäkin kohta 40 vuotta!

















Varrellisessa mitassa vanhoja ulkoa ja varastosta löytyneitä työkaluja.

















"Perintökalleus" vanha silitysraudan alunen, jonka äiti jo aikoinaan maalasi hopean väriseksi.


















Äidille joskus 70-luvulla ostamani neulatyyny/mittanauha yhdistelmä ja lasten entinen tädiltään saama vanha lasten silitysrauta.


















Autot. Punainen kumiauto on ihan pienenä olo ajaltani, isäpuoleni teki puisista lankarullista siihen uudet pyörät, rikkimenneitten tilalle. Äiti tietenkin tuonkin oli säästänyt, ja hyvä niin. Sininen kupla on uutta tuotantoa, Kasvihuone-ilmiöstä halvalla saatu, koska siinä on yksi pyörä rikki. Miehelle sen ostin kun hällä on nuorena ollut tummansininen kupla.

















Laatikollinen vanhoja rukin osia, puuvarastosta täältä löytyneet. Samoin tuo laatikko on "talon".















Vanhoja pokaaleja... miehen.
















Ja on siellä vielä tuo minun "puutarhavaja" pienine kaluineen ja edessä yksi vanha oikea puutarha-kalu. Ja vintiltä löytynyt lehmän sarvi...



















Toivottavasti viihdyitte museo kierroksella. Nämä on joskus ennekin esitelty, mutta uusia lukijoitakin on tullut :)

12 kommenttia:

  1. Ihana museo, kivaa että lapsuuden tutuista esineistä osa on tallella :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi äiti on säästänyt...itse ei varmaan olisi ymmärtänytkään säästää, eikä välttämättä olisi ollut tilaakaan kaikkea säästää.

      Poista
  2. Kiitos tästä kierroksesta! Upea että tuollaisia aarteita on tallella ja niillä on varmasti melkoinen tunnearvokin♥ Mukavaa kesäiltaa sinne:)

    VastaaPoista
  3. Kiitos viihdyin oikein hyvin museokierroksella.
    Kiva kattella erilaisia esineitä menneiltä vuosilta.
    Tuo silitysraudan alunen on upee.

    VastaaPoista
  4. Kiitos, kyllä hyvinkin viihtyin:) On ihanaa kun sulla on tallessa tuollaisia, jopa sellaisika, joihin liittyy omia tarinoita myös. Ja talonnekin on ollut kyllä oikea aarrreaitta. Hyvä kun näille on löytynyt kätevä paikka, jossa säilyttää ja olla näytillä myös.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä :) Vanhat esineet on mielenkiintoisia ja näin "vanhana" itsekin niille osaa antaa arvoa :)

      Poista
  5. Ihania vanhoja esineitä, hauska tällainen museokierros :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi äiti on ollut vielä kovempi säilyttämään kaikkea kuin minä :)

      Poista
  6. Vanhat esineet ovat ihania, niissä on nostalgiaa ja tunnearvoa. Minun lapsuudenkodissani on aika paljon vanhoja esineitä, kuten esimerkiksi rukki, mutta osan isä on myynyt pois silloin kun eli vielä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minullakin on vintissä mummoni entinen rukki, jonka sain äidiltä :)

      Poista

Ilahdun kun jätät viestin käynnistäsi, kiitos :)