Ilo elää
Olet tervetullut ja kommenttisi myös!
keskiviikko 1. maaliskuuta 2017
Maaliskuun alku
Maaliskuu on alkanut, jee! Eilen kuulin ensimmäisen kerran talitintin laulavan ti-ti-tyy :)
Niinpä oli aika kaivaa hyllystä Isoäidin puutarhavuosi-kirja, jonka jonain vuonna tilasin antikvariaatista "itselleni joululahjaksi :)"
Ja avata sieltä aukeama maaliskuu...en nimittäin vielä ole laittanut mitään kasvamaan mihinkään...
Jospa se jossain välissä innostus tulisi. Joka tapauksessa kirjat on hyviä olemassa ja elämän rikastuttajia. Tuon kirjan mukana tulleessa kirjanmerkissä on teksti:
Muuten on ollut elämän rikastuttajina myös ystäviä. Vieraita on käynyt useammat melkein peräkkäin. Maanantaina kävi kahdet vieraat ja tänään poikkesi taas ystävä meillä "puolimatkan krouvissa" Turusta tullessaan.
Sain samalla hänen mukanaan palautettua toisen ystävän minulle lainaaman verenpainemittarin,kun he asuvat lähekkäin. Ystävät on hyviä olemassa <3 Eilen kävin lenkillä Elmon kanssa ja oli loskainen keli täällä pikkutielläkin. Olin laittanut ne kengät, joissa mulla on ne liukuesteet vakituisesti, niin ne oli ihan märät, samoin sukat. Laitoin kengät yläkerran kakluunin päälle kuivumaan tultuani, kun siellä oli tuli uunissa. Tuosta tuli mieleen lapsuusmuisto: Joskus 10-11 vuotiaana lähdettiin ystiksen kanssa hiihtolomalla suksilla retkelle. Sieltä tultua saimme luvan laittaa saunakamarin pikku-kamiinaan tulen ja minä laitoin sen yläpuolelle mononi kuivumaan. Ruvettiin syömään "retkieväitä" siellä saunakamarissa, ja yht´äkkiä huomasin, että monon pohja oli alkanut "sulaa" toisesta reunasta...onneksi huomasin, ennenkuin koko mono olisi mennyt pilalle! Sit olisi saanut sanoa "Hajosiko koko mono?" (Leikki-japania). Ja äiti olisi ollut vihainen... Lenkillä poimin muutaman "risun", lepänkäpyjä ja koivun urpuja kuistille koristeeksi.
Kanerva on syksyllä ostettu.
Tänään on harmaa päivä, mutta iloista Maaliskuun alkua teillekin!
Ps. en ymmärrä miksi tuolta tekstin keskiosasta teksti meni ihan "suppuun" vaikka laitoin sinne välejä, että olisi helpompi lukea...en ymmärrä näitä koneita :(
Onneksi sentään sain tallennettua vihdoin tämän tekstin, kun alussa ei millään tallentanut, ja mulla oli jo pinna kireellä... Kuvat jouduin laittamaan uudestaan, mutta tekstin oli sentään melkein kokonaan tallentanut...hoh-hoijaa!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ihania noi lasiesineet.
VastaaPoistaNiin on meilläkin vesikeli ja harmaa.
Minustakin näyttää hauskalle nuo oksat ja nuo keltaiset lasimaljakot ikkunalla:) Onneksi tuo tekstihomma sitten suostui tallentumaan lopulta. Jännä muistelus niistä monoista, jotka ei onneksi pilalle sulaneet:)
VastaaPoistaLasiesineet näyttävät kauniilta ja kirjat ja ystävät elämän parhautta.
VastaaPoistaIhanaa maaliskuun alkua, Sesse!
Sain lapsilta kritiikkiä, kun raahasin kaikki kirjani taas muutossa, mutta ne on tärkeitä kuten tekstisikin kertoo : )
VastaaPoistaHyvää maaliskuuta!
Kiitos kommenteista ystävät :)
VastaaPoista