Hei taas. Isäntä on Vivamossa, tulee illalla kotiin. Oli pari pari yötä Vivamossa. Ja tänään on sauna päivä. Täällä on satanut kosteaa lunta. Huomenna mennään varmaan lähi kirkkoon. Täällä on hiljaista ja rauhallista, Minikin nukkuu. Minäkin tuossa käväisin ainakin unen raja mailla. Olen sängyssä lukenut kahta kirjaa, ensin sitä Mika Niikon elämän tarinaa,joka on vielä kesken, ja nyt enemmän hömppä kirjaa "Jäljet veräjällä". Jonka olen joskus lukenut aiemminkin. Voisi sanoa, että voi hyvin lukea vanhojakin kirjoja kun ei niitä niin hyvin muista. Kun muisti on mitä on. Isäntä joskus vitsaili, että on kiva kun on jokapäivä uudet työ kaverit, tämä oli siis vitsi kyllä. Kyllä hänellä on vielä parempi muisti kuin minulla. Eipä tässä tämän kummempia kuulumisia. Minä olin laittanut vanhimmalle pojalle kortin, hän sitten soitti minulle, että siinä ei ollut lähettäjän nimeä, mutta hän oli tunnistanut käsialasta. Se voi ollakin , ettei hän pääse jouluksi tänne. Mutta katsellaan.
lauantai 14. joulukuuta 2024
Kohti joulua
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Minäkin pystyn lukemaan samat kirjat monta kertaa, kun unohdan kirjat aika nopeasti. Vaikka muuten muisti toimii. On kiva kun voi nauttia lempikirjoista monta kertaa :) Mukavaa viikonloppua teille! Foibe
VastaaPoistaKiitos kommentista ! hyvää viikonloppua sinnekin.
PoistaOnpa aika hauskasti sanottu tuo miehesi vitsi! Niin totta se on, että muisti iän myötä huononee. Kellä enemmän, kellä vähemmän.
VastaaPoistaItsekin olen joskus saanut kortteja, joista on unohtunut lähettäjän nimi. Kun niitä kirjoittaa monta, niin se varmaan helposti unohtuu. Itsekin yritin nyt oikein keskittyä, että muistan laittaa nimen jokaiseen... toivottavasti muistin. Niitä kun tulee kirjoitettua liukuhihnalla ja kiireessä.
Niinhän se on!
PoistaVivamossa on taas varmasti upeat joulunäytelmät. Hienoa, että miehesi saa olla mukana niissä.
VastaaPoistaRauhallista kolmatta adventtisunnuntaita!
Samoin sinne Hitunen.
Poista