Koetuksia ja ilahduksia

Huom. tämä on eilinen kirjoitus. Kone simahti silloin kesken kaiken.





Yritetään pysyä positiivisessa tunnelmassa, vaikka mua on tosiaan meinannut ahdistaa kaikki ajatukset ja koetukset mitä tässä on taas kevään ja kesän aikana ollut.
"Koettelee vaan ei hylkää Herra" sanottiin Saarijärven Paavossakin.

Tämän päivän koettelemus tulee tässä:
Taas on sama juttu kuin viime kesänäkin, että yksi sijaisuuden työsopimus on menemättä palkanlaskentaan ja siitä on mun kaikki tulot kiinni...päiväkodin johtajakin oli kesälomalla.Ihan kuin viime kesänä!






No, kun huomasin, että mulle oli tullut vain päivän palkka tilille tänään ja kun en saanut johtajaakaan kiinni, niin päätin kerätä kaikki muut paperit kasaan ja mennä Kelaan yrittämään, jos saisin pelkällä itselläni olevalla työsopparilla työttömyyspäivien rahat maksuun. Kelassa oli tietysti kesäaikana voimassa oleva tunnin kiinni olo keskellä päivää (lounastunti), joten menimme sillä aikaa viemään kirppispöytään vähän tavaraa sekä haettiin hiekkaa saunan valuja varten.Kun sen jälkeen menin takaisin Kelaan, siellä oli varmaan 15 ihmistä jonossa...Yks tuttu siinä lähti pois ja antoi mulle oman jonotuslappunsa, niin pääsin muutaman jonopaikan eteenpäin.Vielä oli vähän toistakymmentä ihmistä jonossa ennen mua ja koko ajan tuli lisääkin ihmisiä sinne.Aikanansa pääsin sitten virkailijalle ja sain kopiot otettua ja paperit jätettyä...saa nyt nähdä miten se onnistuu sitten viime kädessä..





Mutta positiivista juttuakin (Jumalan huolenpitoa) on taas ollut kaikessa tässä köyhäilyssä.Ystävä, jonka koirat olivat meillä hoidossa, toi koirat tuodessaan meille ruokalahjan ja vielä tänään lähtiessään antoi lisäksi rahaa koiranhoito palkkaa.
Minä muuten menetin sydämeni sille hänen vanhemmalle koiralle, valkoiselle villakoiralle, se oli niin ihanan kiltti ja ystävällinen, oikea "sylikoira".Nuorempi, pari vuotias terrieri oli sitten sellainen vilkas pakkaus, mutta muuten kiltti sekin, ainoastaan että se ei siedä kissoja, niin meiän kissat olivat lähes "ulkoruokinnalla" sen aikaa...reppanat.
Nyt ovatkin sitten sisällä.





Lisää positiivista oli se, että muurarin tämänhetkinen varsinainen työnantaja oli antanut hänen mukanaan meille monta pussia sementtiä lahjaksi!
Huomenna sen muurarin pitäs tulla meille muuraamaan savusaunaan uunia ja päällimmäinen lattiavalu on vielä tekemättä.
Olohuoneen lattiaremotista olen jo haudannut haaveeni :(




Tämän postauksen kuvat ovat tämän päivän iltalenkiltä, jolla kävin yksinäni. Näin muuten jonkun kauriin, tai mikä bambi lie ollut, mutta sehän pompahteli niin liukkaasti tiehensä, ettei ollut toivoakaan saada siitä kuvaa.Mutta kiva sitä oli katsella :)Paljon mukavampi kuin edellisten päivien eläimiä: auton töytäisemää kuollutta supikoiraa tai elävää nuorta kyykäärmettä.




Nyt jo väsyttää, aion mennä nukkumaan, kunhan lataan nuo kuvat vielä tähän. Hyvää yötä!