...sitä on ollut tämän päivän sää. Kävimme kävelyllä, silloin oli vielä aurinkoinen sää. Kauniita syyskuvia olisi saanut, mutta olin unohtanut kännykän kotiin.
Tulomatkalla sää muuttui pilviseksi ja alkoi tulla hiutaleita. Se sade loppui kohta, mutta hetken päästä alkoi uudelleen oikein reippaalla lumikuurolla. Sitä jäi jopa hieman maahan, kun ilma on pakkasen puolella. Hetkinen, tarkistin asian, ikkunan mittarissa olikin nyt pari astetta plussaa, aamulla oli 3 astetta pakkasta.
Tosi kylmältä kyllä tuntui, kun miehen kanssa yritimme auton valoja korjata ulkona. Varpaatkin oli ihan jäässä, pitänee huomenna laittaa talvikengät.
Vastoinkäymiset eivät kyllä loppuneet valoihin, vaan nyt äsken oli sitten akku tyhjentynyt ja tytön kanssa työnnettiin auto käyntiin. Tuulilasi oli jäässä ja parkkikiekko halkesi, kun tyttö rapsutti sillä lasia, että silleen!
Miehellä on kyllä vakaa aikomus mennä pelaamaan sillä autolla.
Kun viluisena palasin sisälle, oli eräs ihanainen nukkumassa tietokoneen kyljessä :)
Aamulla laitoimme linnuille talipalloja ja auringonkukan siemeniä.
Eilen kävimme Kasvihuoneilmiössä, en tiedä moniko teistä on siellä käynyt, mutta on kyllä näkemisen arvoinen paikka. Meille vanha tuttavuus, mutta nyt matkaa ei ole kuin noin 4,5 km.
Tuli tehtyä ostoksiakin: ihana kirja "Vanhan talon uusi elämä", punaisia kirjekuoria joulutervehdyksiin, iso pussillinen tuikkuja sekä tytölle kourallinen hämähäkkejä, tekosellaisia onneksi.
Tuo Kasvihuoneilmiö on siis sisustustavaratalo, tai ainakin sellaiseksi itseään tituleeraa. Siellä on uutta ja vanhaa, paljon antiikkiakin. Ja mahtava ympäristö kaikkine koristeineen, tekokukkineen, antiikkihuonekaluineen, patsaine ja peileineen, varsinkin sisäänkäynnin jälkeen tulevan kahvila-ravintolan ympäristössä.
Myös "kanikonttori", elävän ison valkoisen kanin koti, on takaosassa.
Ei sitä osaa kuvailla, se on itse nähtävä!
Tässä mun luettavat tällä hetkellä: tuo ihana (ja kallis :) Vanhan talon uusi elämä sekä kirjastosta Carl Larssonin Onnellinen elämä. Carl Larsson on taiteijija jonka maalamista kuvista, varsinkin hänen kotiaan ja perhettään kuvaavista olen aina pitänyt.
Kuistilla palaa taas punaiset kukkavalot.
Vielä pari kuvaa eteisestä:
Tervetuloa meille
Tuon tervetuloa kyltin olen joskus aiemmin ostanut Kasvihuoneilmiöstä.
Ja vanhimman tytön tekemä kaunis kranssi.Sai paikan eteisen seinältä myös.
Kuvien laatu ei kyllä ole paras mahdollinen.
Yritän nyt vastailla Lennun haasteeseen.
Lapsena sanoin, että minusta tulee joku "virkanainen" eli konttoristi tai vastaava. Toinen vaihtoehto oli tulla kotiäidiksi, mikä aika pitkälle toteutuikin.
Sarjakuva lempparit olivat varmaan Tintti ja Aku Ankka.
Lempileikit olivat nukke-ja kotileikit. Myös puissakiipeily ja ruutuhyppely, narun ja vistin hyppääminen olivat myös mukavia.
Urheilu josta pidin...ainoa taisi olla korkeushyppy kouluaikaan.
Ensimmäiset musiikki-idolit taisivat olla Danny, Kisu, Donny Osmond ym.
Parhaat synttärit...lapsuudessa ehkä silloin kun täytin 13, silloin mulla oli vieraita..3 ystävää ja yhden ystävän pikkusisko+ oma pikkusisko. Meillä kun ei yleensä synttäreitä vietetty kuin omalla perheellä. Mutta silloin oli kiva saada ystävät yhtäaikaa meille ja kekkerit pidettiin vintissä, mun kesä"huoneessa". En nimittäin ole koskaan varsinaisesti omistanut omaa huonetta ja halusinkin nuorena tehdä itselleni omia paikkoja, niinkun tuo vinttihuonekin, huone ilman seiniä...muuten huonekaluilla rajattu alue.
Paras lahja...ainakin sen muistan kun viisi vuotiaana sain keltaisen nallen ja kiharatukkaisen nuken yhtäaikaa, se oli minusta ylellistä :) Nukke sai nimekseen Leena (myöhemmin muutin nimen Tytiksi).
Mitä olisin tahtonut tehdä elämässäni mitä en ole vielä tehnyt...kirjoittaa kirjan, joko runokirjan tai muun kirjan.
En nyt aio laittaa tätä kenellekään sen kummemmin eteen päin, mutta ottakoon ken tahtoo haasteen vastaan :)
Mukavaa viikonlopun loppua ja työviikon alkua!
Kiva oli lukea lapsuusjuttuja.Paljon samaa meillä.Ollaan ilmeisesti samalta vuosikymmeneltä.
VastaaPoistaMukavaa loppuviikkoa.