Mekko(ja)

Joskus aiemmassa postauksessa on näkynyt yksi harvoista mekoistani, katson jos löydän sen kuvan vielä...Kyllä se kuva oli tuolla blogi-arkistossa, vaan ei suostunut siirtämään sitä... No, nyt kuitenkin sain. Tämä on lyhythihainen, tuossa kuvassa vaan tuo jakku pällä. Kangas on 95 % viskoosia ja 5 % elastaania. Valmistuttaja on Tokmanni Oy ja merkki Arkade.












Tuon mekon löysin aiemmin kirppikseltä, siinä on tummansinisellä pohjalla valkoisia kukkakuvioita. En muista enää, paljonko siitä maksoin, mutta ei se kumminkaan paljoa ollut. Olen tykännyt siitä.
Tämä oli vaan pohjustusta aiheesta. Nyt eilen löysin nimittäin samalta kirpparilta hieman samantapaisen mekon. (Onkohan liiankin samanlainen...) Tässä mekossa on mustalla pohjalla harmaita kukkakuvioita. Mekko on hihaton, mutta paksumpaa kangasta kuin edellinen, eli voisi pitää vaikka liivihameenakin. Hintalapussa luki vintage-mekko ja hinta oli 2,50 e. Tämän mekon kangas on 100 % puuvillaa, valmistajasta/valmistuttajasta en saanut selkoa...merkki on Daxon.
















Tietysti sitäkin voi pitää myös vaikka tämän "tuunaamani" jakun kanssa :)














Mitenkä lienen muutenkin viehättynyt noihin pieniin kukkakuvioihin, sillä minulla on myös kaksi puolihametta, joissa on kukkakuviot, toisessa mustalla, toisessa tummansinisellä pohjalla. Olen tainnut nyt jämähtää noihin :)





Anteeksi huonot kuvat, täällä on kyllä tosi vaikea ottaa peilistäkään kuvaa, kun joka puolella on ikkunoita ja muutenkin on pienet tilat. Ja kännykllähän nämäkin on otettu. Tuo vanhempi kuva on paljon parempi, kun on kauempaa otettu ja liekö otettu digikameralla...

Monenmoista

Aah, kahvia ja leipää! Olin siellä sokerirasitustestissä, eikä saanut eilisillan jälkeen pistää mitään suuhunsa. (Paitsi siellä labrassa sen sokeri-litkun). Nyt 11 maissa tulin kotiin ja keitin itselleni "aamukahvin" ja tein kaksi voileipää (ruisleipää, makkaraa, juustoa ja kesäkurpitsaa), kun en viitsinyt aamupuuroa laittaa näin myöhään. Mies menikin vielä käymään kaverinsa kanssa kahvilassa. Mutta oli siis aamun mua kyytiimässä ja odottelemassa. Nyt toivotaan ja rukoillaan vaan hyviä tuloksia siitä.















Eilen lähdettiin hyvin aikomuksin miehen ja koiran kanssa kävelylenkille, ei keritty kun jonkun aikaa kävellä, niin kiinnitin huomioni vaan siihen kun koira veti eteenpäin enkä jalkoihini, astuin asfaltin reunaan joka oli korkeammalla kuin sora ja nilkka "taipui" niin että kaaduin asfalttiin. Onneksi ei pahemmin sattunut! Nilkka oli vain vähän kipeä (ei ole enää) ja käteen ja polveen tuli "asfaltti-ihottumaa) eli nahkat läksi. Läksimme sitten kotiin, auto oli parkissa lähellä ja mies kävi hakemassa sen, pääsin kotiin laastaroimaan itseni. Kaikkea sitä sattuu.
Onneksi olin silloin aamulla käynyt jo yksin sauvakävelylenkillä. Pitäs yrittää muistaa liikkua tarpeeksi, ettei noi veren sokerit nouse. Ystäväni siitä hyvää tarkoittaen "saarnasi" mulle sunnuntaina, kun mentiin seurakuntaan :)Hän tietää tosi paljon kaikista terveysasioista, kun on alaa opiskellut.














Ulkona paistaa nyt aurinko harmaan, vaikkakin lämpimän, aamun jälkeen. Minä kyllä pistin aamulla ihan takin ja ohuen kaulaliinan päälleni. Kyllä sitä sen verran tuuli oli kuitenkin viileä.
Ulkona on kukat jo niin surkeassa kunnossa, ettei juuri ole kuvattavaa pihalla. Niinpä kuvasin eläimiä :)












Elmo, Hipsu ja Rasmus menivt kaikki ulos, vaan Rasmus oli kerinnyt jo livistää omille teilleen. Hipsu ja Elmo viihtyvät pihalla yhdessä.
Hyvää keskiviikon keskipäivää!

Kukkia ja verhoja

Tänään kun miehellä meni kaupunki-asioilla melkein koko päivä, niin tuli mieleen vaihtaa verhot... Sain tämän kankaan (itse asiassa se taisi olla varsin suuri pöytäliina) eräältä ystävältä jo aikaa sitten. Silloin kyllä jo ompelin siitä kaksi verhoa, mutta kun olin juuri laittanut toiset verhot silloin, niin laitoin ne vaan hengarille vinttiin odottamaan aikaa tulevaa. Ja nyt se sitten tuli niiden aika :)
Laitoin ne olkkarin isompaan (eli olonurkkauksen) ikkunaan. Ihan kivat!






















Kun noita verhoja ei ole kuin kaksi, niin olkkarin pikku-ikkunaan laitoin beessi-valkoisen verhon pikkuhuoneen ikkunasta. Tämän kankaan sain eräältä tuttavalta jo aikaa sitten, ja silloin ompelin siitä yhden verhon. Sopiihan se väriltään toisen ikkunan verhoihin.











Yhden pikkuhuoneen kukkasista nostin tietokonepöydän kulmalle. Tämä taitaa olla Kissus.













Pikkuhuoneeseen laitoin vaan yhden vihreä-valkoisen verhon, sitä ei kuitenkaan saa edes kokonaan eteen vedettyä, koska Enkelinsiipi on kasvanut niin kovasti kesän aikana, vaikka lyhensin sitä alkukesällä.



















Seuraavat kuvat ovat muuten vaan otettu aamulla makuuhuoneessa:



















Yllä Hipsu, alla Rasmus.













Nyt tuli ikkunoita kerrakseen :)

Kesäkausi päättyi

Aamulla kävin sauvalenkillä ja sieltä tultua pyörin vähän pihamaalla...siitä tulikin mieleen "riisua" paviljonki. Keräsin sieltä suurimman osan irtotavaroista pois, ja paviljongin verkot ja istuinten päälliset laitoin narulle toivoen, että sen verran aurinkoa ja tuulta olisi, että ne kuivuisivat kosteudestaan.
Keinun päällinen, joka oli siellä myös ollut olevinaan sateensuojassa, oli ihan märkä, niin se jouti suoraan pesukoneeseen. Kyllä se sellainen haikeus iskee, kun raivaa kesää pois :(




Tässä paviljonkia riisuttuna....













....ja sen vaatteet narulla.













Vielä on talon kulmauksessa oleva suojainen nurkkaus suurimmaksi osaksi kesä-asussaan, vaan eiköhän sekin kohta tule "riisuttua". Eipähän tuossakaan ole tullut enää paljoa istuttua.





Pikku tomaatteja, ne jotka vähän punersivat, keräsin ja laitoin aurinkoiselle kuistille kuppiin kypsymään. Suurin osa tomaateista on vielä vihreitä :(
Suomen kesä on liian lyhyt ilman kasvihuonetta... Täytyyhän ne vihreätkin ottaa sisälle ennen pakkasia, jos ne vielä sisällä kypsyisivät.











Mutta näillä mennään.

Kauas pilvet karkaavat...

...niin minäkin..








Piti kirjoittaa, mutta ei olekaan mitään järkevää kirjoittamista.....menen tekemään popcorneja, isännän toive :) Heippa!

Syksy on alkanut...

...ja illatkin on alkaneet pimentyä.

Siitä aasinsilta tähän juttuun. Joskus,olisko vuosi-pari sitten, tein laukkuuni heijastin-sudenkorennon. Nyt se oli reissussa rähjääntynyt, helmistä oli pintakiilto karissut. Niinpä otin asiakseni purkaa koko korennon ja tehdä uuden. Entisestä otin vain siivet, siitäkin syystä, etten löytänyt heijastinnauhaa mistään. Kyllä sitä piti olla jäljellä, mutta ei vaan löytynyt. Liian hyvin olin ompelutavarat järjestellyt uusiksi :) Onneksi entiset siivet kelpasivat. Entisen liilan sijaan laitoin nyt luonnonläheisemmn värityksen. Sopii hyvin syksy/talvi laukkuuni.





















Vielä kuljen kyllä limenvihreä kangas-olkalaukku olkapäällä, en vielä anna periksi syksylle. Tänään piti alunperin olla siivouspäivä, vaan ystävä soitti illalla, voiko hän tulla taas "puolimatkan krouviin" Turkuun mennessään. Toivotin tietysti hänet tervetulleeksi. Niinpä en aamulla ruvennut sen suurempia siivouksia tekemään, kuin että ravistin maton, lakaisin lattian ja pyyhin pölyt. Tuossa lattian lakaisun jälkeen hän soittikin, ettei jaksakaan lähteä niin pitkälle reissulle eilisen iltavuoron jälkeen, kun hällä oli vielä synttäreiden valmistelu huomiseksi....ymmärrän hyvin. Sanoinkin hänelle, että kyllä kannattaa ajatella itseäänkin.





Itse soittelin puhelin asioita, labratuloksista ja varasin ajan sokerirasitustestiin. Ensiviikolla on sitten ainakin kahtena päivänä asiaa terveys-asemalle...vanhuus ei tule yksin :) Toivottavasti ei ne sokerirasitustestin tulokset kovin korkealle nouse, paastosokeri nimittäin oli vähän koholla.





Hyvää alkavaa viikonloppua!

Kolahti!

Tämän olisin voinut kirjoittaa Kotimatkalla-blogiin, mutta yhtä hyvin tänne. Mulla on ollut sen "masennusvaiheen" jälkeen olo, että syytän itseäni kaikesta...miten olen niin toivoton tapaus, ei kukaan voi olla näin huono ym vastaavaa... Olen miettinyt onko se vaan joku mun "yliminä" kun syyttää koko ajan vai onko Jumalakin minulle vihainen...
Tänä aamuna luin Raamatusta kohdan joka "kolahti" minuun hyvällä tavalla. Siksi halusin jakaa sen tännekin. Se on Hebrealaiskirjeen kohta, neljäs luku ja jakeet 15-16: "Eihän meidän ylipappimme ole sellainen, ettei hän voi sääliä meidän heikkouksiamme, sillä hän on ollut kaikessa kiusattu samalla tavoin kuin mekin, kuitenkin ilman syntiä. Käykäämme siis rohkeasti armon valtaistuimen eteen, että saisimme laupeuden ja löytäisimme armon avuksemme oikeaan aikaan." Raamattu kansalle-käännös.







Sitten asiasta toiseen. Kun sain ompelupöytäni järjestettyä, niin tänään piti sitten jatkaa olohuoneen puolella. Olohuoneessa on nimittäin yksi lipaston laatikko, jossa myös on ompeluun liittyviä tavaroita, niinpä raivasin sieltäkin kuminauhat, kangasnauhat, tarranauhan ym jotka vein ylös ompelunurkkaukseen. Laatikkoon jätin vain vaatteiden pika korjauksissa, napin ompeluissa jne tarvittavat tavarat.




Olohuoneessa on myös askartelutavara-kaappi, josta löytyi myös jonkun verran ompeluun liittyvää tavaraa, nekin vein ylös nappirasiaa lukuunottamatta. Samalla sain senkin kaapin siivottua. Yritän nyt pitää ompelutavarat erikseen, samoin neulonta- ja virkkausjutut ja langat (niille on pikkuhuoneessa kaappi) ja askartelutavarat edes jonkinlaisessa järjestyksessä, vaikka niitä on kyllä kaapin lisäksi myös pikkuhuoneen hyllyissä. Helpointa (ja toisaalta taas vaikeinta) olisi luopua suurimmasta osasta... vaan kun niitä voi tarvita :) Tiedättehän mikä on romun määritelmä: "Romua on se, jonka vihdoin hävität pois ja kahden viikon kuluttua sitä tarvitsisit."






Tänään tein ruuaksi pizzaa ja salaattia, olipa hyvää :) Sen jälkeen lähdettiin ostamaan moottorisahaan uutta laikkaa ja ketjua, samalla reissulla käytiin halpis-kahviossa pullakahvilla. Eipä muuta.




Ps. Tämän päivän kuva ei ole suinkaan meiltä päin, vaan syyskuun kuva pikkuhuoneen kalenterista :D