Ilo elää

Olet tervetullut ja kommenttisi myös!

keskiviikko 7. syyskuuta 2016

Monenmoista










Aah, kahvia ja leipää! Olin siellä sokerirasitustestissä, eikä saanut eilisillan jälkeen pistää mitään suuhunsa. (Paitsi siellä labrassa sen sokeri-litkun). Nyt 11 maissa tulin kotiin ja keitin itselleni "aamukahvin" ja tein kaksi voileipää (ruisleipää, makkaraa, juustoa ja kesäkurpitsaa), kun en viitsinyt aamupuuroa laittaa näin myöhään. Mies menikin vielä käymään kaverinsa kanssa kahvilassa. Mutta oli siis aamun mua kyytiimässä ja odottelemassa. Nyt toivotaan ja rukoillaan vaan hyviä tuloksia siitä.















Eilen lähdettiin hyvin aikomuksin miehen ja koiran kanssa kävelylenkille, ei keritty kun jonkun aikaa kävellä, niin kiinnitin huomioni vaan siihen kun koira veti eteenpäin enkä jalkoihini, astuin asfaltin reunaan joka oli korkeammalla kuin sora ja nilkka "taipui" niin että kaaduin asfalttiin. Onneksi ei pahemmin sattunut! Nilkka oli vain vähän kipeä (ei ole enää) ja käteen ja polveen tuli "asfaltti-ihottumaa) eli nahkat läksi. Läksimme sitten kotiin, auto oli parkissa lähellä ja mies kävi hakemassa sen, pääsin kotiin laastaroimaan itseni. Kaikkea sitä sattuu.
Onneksi olin silloin aamulla käynyt jo yksin sauvakävelylenkillä. Pitäs yrittää muistaa liikkua tarpeeksi, ettei noi veren sokerit nouse. Ystäväni siitä hyvää tarkoittaen "saarnasi" mulle sunnuntaina, kun mentiin seurakuntaan :)Hän tietää tosi paljon kaikista terveysasioista, kun on alaa opiskellut.














Ulkona paistaa nyt aurinko harmaan, vaikkakin lämpimän, aamun jälkeen. Minä kyllä pistin aamulla ihan takin ja ohuen kaulaliinan päälleni. Kyllä sitä sen verran tuuli oli kuitenkin viileä.
Ulkona on kukat jo niin surkeassa kunnossa, ettei juuri ole kuvattavaa pihalla. Niinpä kuvasin eläimiä :)












Elmo, Hipsu ja Rasmus menivt kaikki ulos, vaan Rasmus oli kerinnyt jo livistää omille teilleen. Hipsu ja Elmo viihtyvät pihalla yhdessä.
Hyvää keskiviikon keskipäivää!

4 kommenttia:

  1. Ihanat eläinkuvat ♥
    Voi että, tuollainen ihan pikku kompurointikin voi olla vaarallista. Olin aikanaan matkaoppaana patikkamatkoilla, ja eräs nainen astui asfalttitiellä olleen pikku kiven päälle niin, että nilkasta murtui luita! Se oli hämmästyttävää, kun kuljimme myös pitkin pieniä vuoripolkuja. Mutta siinä tiellä hän ei enää katsonut tarkasti, mihin astui. Hän oli vieläpä häämatkalla! Heidän matkansa sitten keskeytyi ikävästi, vakuutusyhtiö lennätti heidät takaisin Yhdysvaltoihin. Aika dramaattinen juttu pikku kiven takia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, onneksi minä selvisin säikähdyksellä :)

      Poista
  2. Onneksi sinulle ei kaatumisessa tullut pahempaa! Kun nyt vain olisi nuo sokerirasituksen tuloksetkin ok. Itse sain esimakua näistä asioista odotusaikana muutamia vuosia sitten.

    VastaaPoista
  3. Minulla oli myös parin lapsen odotusaikana sokerit korkeammalla, sitä hoidettiin silloin ruokavaliolla.

    VastaaPoista

Ilahdun kun jätät viestin käynnistäsi, kiitos :)