Ilo elää

Olet tervetullut ja kommenttisi myös!

tiistai 7. huhtikuuta 2015

Kaupunkipäivä


Tänään pitkästä aikaa kaupunkipäivä. Oli kiva lähteä kaupunkiin aamulla, kun koko pääsiäisviikon olin kotona ja suurimmaksi osaksi vielä yksin.Tällaisen kukan mies oli ostanut mulle kotiutuessaan näytelmistä. Oranssi tulilatva.













Kaupungissa tietysti kävin ensin kirjastolla lukusalissa,kun varsinainen kirjasto sekä kirppis olivat vielä kiinni. Kun kirjasto aukaisi ovensa, kävin lainaamassa tämän kirjan, josta luin eräästä blogista. Kirja joka kertoo köyhyydestä, perheestä pienine tuloineen, sairaudesta, lähiö-elämästä...ja mistä vielä...en ole lukenut vielä loppuun, vaikka se suht ohut kirja onkin. Ihan hyvä luettava, elämähän ei kellään ole pelkkää päivän paistetta.













Kirjaston jälkeen oli vuorossa kirppis, sieltä tuli kaikenlaista ostettua, erilaista pikku ostosta. Sekä nukkikseen, että kotiin ja puutarhaan.Kesää varten.
Ruokailu seurakuntatalolla, jossa nähtiin taas paljon tuttuja.Ruoka oli hyvää, niinkuin aina.
Pihassa kauniit kukka-asetelmat.











Ruokailun jälkeen menimme käymään kierrätyskeskuksessa. Sieltä ostamani ostokset maksoivat vain 0,20 e. Sisältäen ilmaistavaroita ja sen 20 sentin ostoksen,pienen lasisen kengän. Ai niin, Lidlissä olimme poikenneet myös ruokaostoksilla.
Kiertsin jälkeen poikkesimme vielä toisella kirppiksellä, josta ei löytynyt mitään mielenkiintoista, paitsi nyt mies ostin sieltä yhden ostoksen.







Kotona sain vihdoin valmiiksi maton, jota olin virkannut. Oli välissä aika pitkä tauko ollut sen virkkauksessa, kun kädessä joku hermo oli ilmeisesti jotenkin pinteessä, kun oikea käsi puutui koko ajan. Yhtenä aamuna oli käsi niin puutunut, että aamupuuroa syödessäni jouduin vaihtamaan lusikan vasempaan käteen, kun oikea käsi oli niin puutunut, että lusikan puristaminen teki kipeää ja oli vaikeaa... Nyt se ei ole enää ollut, niin uskalsin virkata maton loppuun :)











Tuota lainaamaani kirjaa lueskelin. Illemmalla tuttu mies kävi meillä saunomassa miehen kanssa ja itse kävin sen jälkeen saunassa. Sijaisuuksia olisi ollut tarjolla huomiseksi, mutta olivat niin hankalien matkojen päässä, etten yrittänytkään niitä saada.Katsotaan mitä huominen tuo tullessaan....





Hyvää yötä!

9 kommenttia:

  1. Sinä olet urhoollinen yksin olija. Sanon tämän itseäni kovasti häveten. Yksinolo on minulle kovin vaikeaa. Mitään syytä siihen ei pitäisi olla. Ihmisen tulisi mieluummin nauttia yksin olosta. Hiljaiselosta sinänsä kyllä nautin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä kyllä pidän yksin olostakin, mutta se harmittaa täällä maalla, kun ei sitten oikein mihinkään pääse ilman autoa....Mukavaa päivää sinulle Kirsti!

      Poista
  2. Upea matto, näytäppä kättä tohtorille, se hermopinne voidaan helposti leikataja puutuminen loppuu. Miulla on leikattu moilemmat kädet ja nyt ne toimii hyvin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei käsi nyt ole enää juurikaan vaivannut, mutta katsotaan miten tulevaisuudessa... Mukavaa päivää sinullekin Kosotäti!

      Poista
  3. Että jaksan ihailla taitoasi löytää aarteita kirpputorilta...itse en ole siinä kovin hyvä ja kynnys ollut korkea - olen ison perheen kuopus ja kotokierrätys päättyi aina minuun, siinä kai yksi syy, tosin en ole kova ostelijakaan, paitsi käsityötarvikkeet ja puutarhan taimet ja siemenet ovat heikko kohtani - ja kirjat. Kauniin kukan sait! ...ja pirteä matto! Hoidathan kätesi kuntoon!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä ei ollut lapsuuskodissani kuin kaksi lasta, minä olin se vanhempi, mutta paljon sain silloinkin kyllä esim. serkkujen entisiä vaatteita.... Ei se minua haitannut, oli kiva aina saada erilaista vaatetta. Kotini oli köyhä, niin muuten olisi ollut paljon vähemmän vaatteita. Sama pitää paikkansa edelleen :D Käsi ei ole nyt vaivannut enää. Hyvää keskiviikko-päivää Saila!

      Poista
  4. Minunkin kotini oli köyhä. Saimme joskus vaatteita jopa neuvolan kauttakin ja yksikin koulunpäätösmekko on jäänyt kauniina mieleeni. Serkuilta ja tutuilta tuli vaatetta jonkin verran myös. Aina ne "uudet" vaatteet olivat mukavia saada. Uusiakin vaatteita joskus toki ostettiin ja yhdestä lapsuuden takinostoreissusta laitoin joulukuulla jutun blogiinikin. (Metsäntyttö/joulukuu/tyttö turkissaan)

    VastaaPoista
  5. Itse asiassa minullakin tuli nyt mieleen, että jonkun kerran saimme myös vaatteita jostain "hyväntekeväisyydestä" ja samalla sain sieltä kivan kangaspöllön,jolle annoin nimeksi Maltan kauhu , nimi oli jossain lukemassani kirjassa elävän pöllön nimi :) Se pöllö minulla oli nuoreksi aikuiseksiasti. Kyllä tietysti uusiakin vaatteita saatiin ja siihen aikaanhan ei ollut mitään kirppiksiä... Mukavaa torstaita sinulleMetsäntyttö!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos samoin! Hauska tuo Maltan kauhu:) Metsäntyttö

      Poista

Ilahdun kun jätät viestin käynnistäsi, kiitos :)