
Tervehdys taas!
Nyt vietetään tätä pitkää viiden päivän vapaata. Eli kolmen päivän viikonloppu + kaksi vuosilomapäivää, joista ensimmäinen menossa.
Kaikenlaista sain viikonloppuna tehtyäkin,kun mieskin oli näytelmissä. Siivouksen jätin eiliselle, kun illalla oli kotikokous meillä. Olikin aika paljon porukkaa, 12 aikuista + vauva. Kamarimme oli aikas täynnä :)
Viikonloppuna putosi itsestään kuivauskaapin alin hylly ja seitsemän lautasta meni säpäleiksi :( Onneksi mulla on paljon lautasia ja kiertsistä saa lisää jos tarvii.
Vähän kyllä harmitti, kun nätit vihreävalkoiset lautaset meni rikki, rahallista vahinkoa ei niistä tullut, kun löysin ne aikanaan lasinkeräys laatikon vierestä siistissä pinossa, kuusi kappaletta virheettömiä lautasia, ihanaa englantilaista maisema posliinia." Mikä laulaen tulee, se viheltäen menee" sanoo vanha sanonta ja piti paikkansa tässäkin.
Tänä aamuna soittelin ystävälle, josko hän olisi päässyt Seijan päivä kahville, ois voitu rauhassa rupatella. Valitettavasti hän ei tänään päässyt, katsotaan jos huomenna, lupasi ilmoitella. Oli nimittäin Helsingissä juuri.
Viimeksi kirjoittaessani olin menossa katsomaan tyttöjäni. Olikin mukavat vierailut. Pikku-Sofiaa en kyllä nähnyt kuin vilaukselta, kun hän oli ulkona vaunuissa nukkumassa, mutta kerkisimpä rauhassa jutella äitinsä kanssa. Sain hältä ihanan koriste lintuhäkin, laitoin sinne jouluvalot, niiden palamisessa on vain ollut vähän ongelmia...välillä palaa, välillä ei. Tässä ei...

Keskimmäiseltä tytöltä sain leveän rannekorun, jonka heti suunnittelin laittavani kynttilälle :)

Joulukoristeita olen muutenkin laittanut lisää koko ajan, ison kuistilla olevan lyhdyn sisään laitoin pikkukuusen ja pari pientä olkipukkia.

Nukkekotiinkin tuli lumi ja joulu viikonloppuna.

Harmi kun en saanut parempaa kuvaa, kun kamerasta loppui just akku. Nyt se on latatumassa.
Lumesta tulikin mieleeni, että perjantaina, kun pääsin töistä olin tulossa bussilla kotiin, kun miehellä oli ne kenraaliharkat. No odottelin bussia asemalla monen muun kanssa, kun matkahuollosta tultiin sanomaan, että se on ajanut ojaan, eikä tule.
Seuraavan bussin piti tulla reilun puolen tunnin päästä, eikun sisälle odottelemaan. Lunta tuiskutti ja tuuli kovasti.
Taas odoteltiin porukan kanssa bussia, niin sama juttu toistui (!!), auto oli taas ajanut ojaan. Se olisikin ollut viimeinen bussi tänne kulmille, mutta luvattiin puolen tunnin päästä ylimääräinen auto, jolla sitten pääsinkin kotiin. Naapuri oli soitellut ja pääsinkin sitten hänen kyydillä pysäkiltä kotiin, sen vajaa kolme kilometriä. Ei tarvinnut lumessa kahlata, keli oli nimittäin aikamoinen.
Nythän ne lumet on taas melkein sulanut, kun lauantaina satoi vettä.
Terveiset Hipsulta!

Ps. Mintulle kiitos nimpparikortista! Muista, että unelmilla on tapana toteutua!