Niin päivät vaihtelevat...

 Joo, eilen oltiin siellä soppa kirkossa pitkästä aikaa,  kun vasta saattiin tietää, että se on taas alkanut. Ihan mukava oli käydä siellä pitkästä aikaa. Sanaa, hyviä lauluja, ja hyvää ruokaa, mitä sitä ihminen muuta tarvitsee :) Ja vielä  saatiin pikku paketti mukaankin. Ja kiva oli tietysti nähdä myös soppa kirkon väkeä. Täällä tuli taka talven poikanen säähän. Olin jo lopettanut lintujen ruokinnan, mutta nyt ruokin vielä tarpeen mukaan. Kylmät säät on muutenkin ollut, pohjois tuulta ja viimaa.Isäntä meni käymään kaupungissa, ja viikon loppuna on taas hällä  Vivamoa, kirjoitin sen noin, kun en ole varma onko vielä harjoituksia vai tuleeko jo näytelmää, en pysy perässä. Aika menee hirveetä vauhtia. Mukavaa päivää teille :)

Ahdistusta

 Mulla on pää taas kun haminan kaupunki,,,niinkun sanotaan. Niskakin on ihan jumissa ja välillä ei muista ihmisten nimiä.  Ikävää! Tänään oltiin ruokailussa ja ruuan jakelussa. Se meni ihan hyvin kyllä. Siis me saatiin sieltä ruokaa. Ja hyvää ruokaa oli ruokailussakin. Muuten vaan ahdistaa kun välillä aivot piiputtaa... kiitos Herralle kuitenkin , että kaikki meni hyvin. Äsken soitti joku myyjä Jarmolle, jotain puhelin myyntiä vissiin.Yleensä en aina Jarmolle tuleviin puheluihin vastaa. Jos on tuntematon numero, vaan ajattelen, että soittakoon uudelleen. Kun Jarmo oli lenkillä. Mua kyllä ahdistaa tuo mun pään tilanne.Mutta sillähän se on mentävä, mitä on annettu.Jatkampa tänään vielä. Tänään on ollut ihan hyvä olo. Käytiin kaupungissa soppa kirkossa syömässä. Tosi kylmä ja puuskainen sää on ollut  nyt. Tänään meillä on sauna ja sen jälkeen jäätelöä. :)

Ulkona aurinkoista

 ...mutta ei välttämättä kovin lämmintä. Minä kävin Minin kanssa lenkillä lähi metsässä. Onneksi tajusin kääntyä takaisin kun metsä alkoi näyttää vieraalta... Muuten oli ihan mukavaa ja rentouttavaa. Tosi ikävää kun tuo herra alshaimer alkaa työntää lonkeroitaan minun muistiini.Vaikka on tuo lääkityskin. Vaan eihän sille mitään voi.  Kun ei siihen varmaan ole sen kummempaa lääkitystä kuin mikä nyt on.  Onneksi vielä voi tehdä kuitenkin kaikenlaista. Eilen siivosin minun pöytäni yläkerrassa, ajatuksena että voisi tehdä jotain ompelu hommia. Se olikin pölyn vallassa, kun en ollut vähään aikaan käyttänyt sitä. Nyt on kiva, että se on siisti, niin jos tulisi jotain ommeltua. Eteen päin sitä on katsottava tuli mitä. Taakse päin ei voi mennä. Tänään muuten Herra oikein kohtasi minua , sekin vahvisti minua. Kiitos Hänelle!

Minä ja Mini kahden

 Isäntä on taas näytelmä harkoissa. Kyllä taas tälle aamullekin riitti hankaluuksia. Nyt taitaa olla tuuli tyyntynyt, kun ei puiden lehdet heilu.Ja aurinko paistaa. Aiemmin kun käytin Miniä ulkona, niin oli kylmä tuuli, onneksi olin siihen varautunut. Nyt ei puiden lehdet heilu. Siitä voisi olettaa, että olisi lämpimämpi. Mini nukkuu koiran unta tuossa sohvalla. Nyt ei voi käyttää ollenkaan tiski konetta, mikä on harmi. Täytyy varmaan siirtyä pahvi lautasiin ja/tai altaassa pesuun, joka on vaivalloista kun vain yksi allas käytössä. Huokaus... Ainahan sitä pientä (ja vähän suurempaakin koetusta tulee, ei voi mitään.

Aurinko paistaa

 Tänään oli ruokailu täällä lähellä. Kalakeittoa oli ja pieni jälkkäri. Ulkona paistaa aurinko. Minä heräsin vasta päikkäreiltä. Pitäisi varmaan mennä laittamaan pesukone päälle kun tuota pyykkiäkin on kertynyt. Nyt voisi vaikka ulkonakin kuivattaa pitkästä aikaa.Viimeksi oli jäänyt kesken tämä bloggaaminen. Kova tuuli oli eilen ja kevään ensimmäiset pyykit hulmusivat ilmassa. Ja tosi kovin hulmusivatkin kun tuuli niin kovasti. Osan siirsin kellari saunan eteiseen. Nyt on leppoisampi  sää. Ja aurinko paistaa. Mulla oli eilen pieni muisti katkos, en muistanut erästä naapuria, vaan luulin häntä toiseksi mieheksi. Onneksi se meni ohi, mutta taas nolasin itseni. Ei kiva. Onneksi tutumpi mies ymmärsi varmaan minun tilani. Näillähän se on mentävä mitä on annettu.