Ilo elää

Olet tervetullut ja kommenttisi myös!

tiistai 26. kesäkuuta 2018

Perittyä, saatua ja ostettua, vanhaa ja vähän uudempaa




Tänään kaivoin kaapista kauniita astioita, joita tulee liian harvoin käytettyä, pelosta, että menevät rikki. Kun monella niillä on muistoarvoa. Mutta esittelempä niitä pitkästä aikaa. Tämä ihana kerma-sokerikko setti on varmaan yhtä vanha kuin minä, vanhempieni lyhyen avioliiton ajoilta.
















Tämä toinen setti on tätini entinen, paitsi tuosta sokeri-ottimesta en ole varma mistä se on tullut.

















Kauniita kannuja, suurin ja pienin äidin entisiä, keskimmäinen ostettu kirppikseltä.

















Nämä kaikki ostettu kirppikseltä. Tuossa ruiskukka-setissä oli vain nuo kaksi osaa, tuo omena-kuvioinen sokeri/hillo-purkki ei ole vanha, mutta on söpö, vahinko vaan että sen kannen jouduin liimaamaan kun pudotessaan halkesi :(
















Tämäkin on kirppikseltä ja minusta kaunis ja kauniin mallinen.


















Kuten tämäkin.


















Näistä toinen (yksinkertaisempi malli) on äidin entinen ja toinen kirppikseltä.

















Näistä lautasista syötiin lapsena/nuorena ja tykkäsin jo silloin niistä! Kolme kappaletta on jäljellä.

















Näitäkin on kaksi samantapaista, molemmat äidin peruja.

















Osa Arabiaa, osa puolalaista ym . posliinia, mutta kauniita kaikki! Ihanaa vanhan ajan muistoa! "Muistoissa, muistoissa ihana on elää"...sanotaan laulussakin :)

14 kommenttia:

  1. Ihania kukka-astioita, minustakin kukalliset astiat ovat niin ihania! Tuo alimman kivan sinivalkoinen on kanssa todella kaunis. Ihania, ja vielä kun on muistoja näissä.

    VastaaPoista
  2. Sinulla on paljon erilaisia, kauniita astioita.
    Minulla on ylimmän kuvan sokerikko, jonka äiti meinasi heittää roskiin. Olisiko tuo keskivaiheilla oleva kukkalautanen samaa sarjaa? Tosin Arabialla on samalta aikakaudelta useampi sarja, joissa kukat muistuttavat paljon toisiaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ehkä ihan samanlaista ole..hieman erilaiset kukat, mutta kauniita molemmat :)

      Poista
  3. Kauniita astioita!
    ja ihania muistoja:)
    minullakin tuollaiset sokeripihdit,eipä tuu laitettua palasokeria kahvipöytään.
    Onko Sessellä vointi parempi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No hyvin harvoin meilläkään on palasokeria, eikä aina hienoakaan, kun emme käytä kahvissa sokeria...tosin mies on alkanut lipsua siitä :) Nykyisin jo välillä pyytää sokerin pöytään. Kiitos Liisa, olo on jo hyvä :)

      Poista
  4. Tosi kauniita kannuja sekä lautasia. Totta ettei millään malta ottaa käyttöön, mäkin pidän kaapissa.
    Nyt olen alkanut ottaa käyttöön.
    Neljäs alhaalta päin, mulla on kahvikalusto, vailla tota tarjoilulautasta......pudotin ja rikki meni. Vähän kyllä harmitti :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on niin harmi, jos joku hyvä muistorikas vanha menee rikki :(

      Poista
  5. Hyvin pidettyjä! Meillä on noissa teema-astioissa harmaita juovia, luultavasti veitset viiltäneet! Oikein pitää miehelle joskus muistuttaa, että se liha on pehmeää ja kerran jo tapettua! Ikävä tapa, että vinkuttaa sillä veitsellä!

    VastaaPoista

Ilahdun kun jätät viestin käynnistäsi, kiitos :)