Ilo elää

Olet tervetullut ja kommenttisi myös!

sunnuntai 29. huhtikuuta 2018

Muistoja ja muisteluita


Vielä tuohon Sarah Kay-postaukseen,että näistä purkeista tulee myös Sarah Kay mieleen, vaikka ovat ilmeisesti Carl Larssonin.





























Tuo ylimmäinen on purkki, joka pitää sisällään pieniä muistoja, sekä omasta että lasten lapsuudesta. Siellä on omat äitiyskortit, lasten neuvolakortit sekä itsetehtyjä kortteja ja kirjeitä omasta lapsuudesta ja nuoruudesta, sekä lasten antamia lapsukaisina.






Kuinka moni teistä on kuulunut Kultapossukerhoon? Minut on sinne liitetty 27.6.-64.
















Kultaista possua ei minulla ole enää jäljellä, se on hävinnyt elämän saatossa. Vuonna 1973 sain Kultapossukerhosta jäähyväiskirjeen, kun olin 15-vuotias.















Siellä on myös erittäin kärsinyt muistovihkoni. Se on joskus ollut omien lapsienkin käsissä ja sivujakaan ei ole kovin montaa enää jäljellä. Sain sen muistaakseni 8-vuotiaana. Johan siitä onkin aikaa noin 53 vuotta :)















Yksi muisto kuitenkin sieltä näytille.

















Myös ystävän kanssa lapsena kehittämämme salakielellä kirjoitetut pari kirjettä, tässä toinen kärsinyt. Osaisin tuon vieläkin lukea, jos siihen paneutuisin :)















Lasten antamia lappusia löytyy myös.







Tässä toiseksi vanhemman antama hellyttävä kortti, ulko ja sisäpuolelta:





















Se aika, kun hän "lähti mun luota" niinkuin kortissa sanotaan koitti silloin kun hän 18 vuotiaana muutti omaan asuntoon. Siitäkin on jo parikymmentä vuotta ...onneksi aina näemme :)







Tässä sitten vanhimman syvämietteinen piirros:














..ja kortti minulle, miksiköhän siinä on käytetty etunimeä, vaikka yleensä luki aina "äiti".















Tämänkin kortin tekijä on jo täyttänyt 40 v :)








Tässä sopiikin esitellä samalla pikkuiset tuohivirsut, jotka Siipirikko halusi nähdä. Vanhin poikani sai ne jo ennen syntymäänsä miehen serkun perheeltä. Eli niilläkin on ikää jo reilu 40 vuotta. Miehen serkku oli tehnyt ne itse, hän kun teki tuohitöitä ja muutakin käsin tehtävää. Päältäpäin ne näyttävät jo aika vanhoilta, ja lenkki joka piti ne yhdessä ja mistä ne roikkuivat seinällä, on jo irronnut...















....altapäin näyttävät paremmilta.














Tällaisia muistoja tänään, vaikka eilen jo nämä kokosin. Tänään sataa vettä ja on harmaata. Täytyy laittaa uuniin vähän tulta :)











15 kommenttia:

  1. Eivät kuulemma ole Larssoninkaan, mutta söpöjä kuitenkin :)

    VastaaPoista
  2. Voi miten ihania aarteita♥ Nuo vanhat tavarat/kirjoitukset on kyllä melkoisia aarteita! On kyllä suloiset nuo pienet virsutöppöset:) Leppoisaa sunnuntaita♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vanhoja juttuja on kiva välillä muistella :)

      Poista
  3. Hienot aarteet. Hyvä kun ovat säilyneet, niitä on kiva katsella ja muistella omaa sekä lasten lapsuutta. <3

    VastaaPoista
  4. Ihania muistoja! Oli mullakin, jopa omatekemät kortit äidille, mutta on ne jo pitänyt pois heittää. Ei voi mitään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla on näitä äidiltä perittyjä hamsteri-taipumuksia :)

      Poista
  5. Ihanat muistot sinulla. Minä olen myös kuulunut kultapossu kerhoon lapsena. Vuodet vierii mutta on mukava muistella lapsuutta.

    VastaaPoista
  6. nää Sarah Kayt on kyllä ihanuuksia. Niinkuin sinun säilyneet muistosikin. Minäkin olen säilönyt aarteita sekä pieniä muistoja talteen, niitä on aika ajoin kivakatsella sekä lueskella. Söpöiset on virsut!
    Muistelisin, että kuuluin kultapossukerhoon, mutta todisteita siitä ei ole jäänyt..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lapsena oli ihan kiva kuulua Kultapossu-kerhoon,sieltä tuli niitä lehtiä ja kerran osallistuimme sisko kanssa kerhon piirustuskilpailuun ja voitimme jouluaiheiset värityskirjat :D

      Poista
  7. Onneksi et ole konmarittanut kaikkia aarteita. Noita muistoja on kiva katsella. Ja jälkipolville ne kertovat menneistä ajoista. Jos kaiken hävittää, kuten nykyään on tapana, paljon katoaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä...minä olen onneksi (?) perinyt äidiltä hamsterin luonteen ja muistot on minulle tärkeitä.

      Poista
  8. Kivoja muistoja! Kultapossukerhoon mekin siskoni kanssa kuuluimme. Sieltä tuli sitten nimipäikortteja. Possuja ei ole meilläkään enää tallella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muistelen, että mun kultapossuni oli omien lasteni leikeissä ja sitten se tuli laitettua pois...

      Poista

Ilahdun kun jätät viestin käynnistäsi, kiitos :)