Ilo elää

Olet tervetullut ja kommenttisi myös!

keskiviikko 7. helmikuuta 2018

Valkohanget...ja kirja









Tänään kävelin Elmon kanssa ulkona valkoisen lumen keskellä ja mielessäni alkoi soida vanha koulussa laulettu laulu: "Helmikuu on tullut, tulleet valkohanget, pakkasherra nurkissa jo paukuttaa. Kaikki jotka elää, unestansa herää, suksin, kelkoin hangelle he kiirehtää. Norja suksi jalkaan, joutukaa, kukapa se ensimmäisnä ennättää..."






Hetken kävi mielessä, pitäisikö kokeilla suksia...en kuitenkaan siihen ruvennut, muutama vuosi on mennytkin kun viimeksi olen suksilla ollut. Potkukelkkaakaan en ole tänä talvena käyttänyt, vaikka tie olisi nyt ihan hyvä siihen. Mies kävi päivällä kelkkailemassa.

















Tosi kiva, kun on alkanut olla kunnosssa, olin jo niin väsynyt siihen kipeään oloon.
















Aamulla käytiin tuossa lähikirjastossa. Kaksi kirjaa lainasin sieltä, kaksi lukematonta on kotona, kaupunginkirjastosta lainattuja. Yhden sain eilen illalla luettua loppuun.






Se on Kristiina Bruunin kirja: Kaikki mkä on sinun.















Kaunis kirja ulkomuodoltaan ja moniulotteinen. Tosin aloitin sen lukemisen jo flunssassa ja kun siinä henkilöt usein vaihtuivat, niin välillä tuntui, ettei sekainen pääni pysy kärryillä. Myöhemmin henkilöt olivat jo tulleet tutuiksi ja pääkin oli paremmassa kunnossa, niin lopputulemaksi tuli, että se oli hyvä kirja.


Kertoo suomalaisesta Annasta, joka menee Amerikkaan opiskelemaan ja tutustuu ja ihastuu siellä bangladeshiläiseen Taufigiin. He menevät myöhemmin naimisiin ja Anna löytää itsensä Bangladeshistä, jossa naiset eivät saaneet edes liikkua yksin kaupungilla. Annallakin oli oma autonkuljettaja. Tilanne vaatii aluksi sopeutumista.





Rinnakkain Annan tarinan kanssa kulkee autonkuljettajan Delwarin tarina sekä Annan miehen sukulaisnaisen Tasliman tarina, tarinat lomittuvat toisiinsa.





Kirjan takakannessa sanotaan mm. näin: "Elämän merkillisissä käänteissä Annan, Delvarin ja Tasliman polut punoutuvat yhteen. Kansallisuus, varallisuus ja asema sulavat kohtaamisen tieltä. Surujen ja ilojen samankaltaisuus tulee näkyväksi ja kaiken ylitse nousee tärkein: rauha, rakkaus".




Kirjassa oli onnellinen loppu, joka minusta on aina hyvä asia :)




Näin tänään!


6 kommenttia:

  1. Mäkin tykkään kirjoista joissa on onnellinen loppu.
    Hyvä kun olet parantumaan päin.

    VastaaPoista
  2. Ihana että olet parantumaan päin❤ Hyvä kirja on kyllä aina nautinto ja tuo lukeminen mukava harrastus:) Leppoisia talvipäiviä❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nykyisin on taas tullut enemmän luettua, välillä se lempiharrastus oli vähän kadoksissa... Olen melko lopea lukija, kerkiän lukea useamman kirjan sillä välin, kun mies saa yhden luetuksi...hän nukahtaa niin pian lukemisen aloittamisen jälkeen, itse taas menen jo aikaisemmin sänkyyn lukemaan :)

      Poista
  3. Minä olen ollut muutaman päivän flunssassa ja on kyllä sellainen olo, että oksat pois! Koiratkin jo katselevat että milloin lähdetään ulkoilemaan, mutta sängyn pohjalla lähinnä makaan. Kunpa paranisi pian! :)

    VastaaPoista

Ilahdun kun jätät viestin käynnistäsi, kiitos :)