Ilo elää

Olet tervetullut ja kommenttisi myös!

lauantai 22. heinäkuuta 2017

Vatsa vaivaa, vatsavaivaako?





Ajattelin laittaa tän otsikoksi "Happaman ihmisen ajatuksia". No ei vaiskaan, mutta kyllä se niin on että vatsan olotila vaikuttaa koko ihmiseen...taas on ollut vatsa vaivaa ja aika hapankin ja ärtynyt olen ollut. No reilun puolen tunnin päästä tulee meille/miehelle saunavieraita, joten täytyy tässä yrittää reipastua ja pistää happamuus pois.







Eilen illalla oltiin srk:ssa ja vatsa oli koko ajan surkean tuntuinen...ei apteekki lääke tuntunut auttavan. Muuten oli ihan hyvä tilaisuus ja saatiin taas lounasruokalan puolelta kotiin mukaan kiusausta, salaattia ja räiskäleitä. Noita lättyjä ajattelin tarjota vieraillekin kahvin kanssa, kera kermavaahdon ja mansikkahillon.
Nams! Katsotaan nyt mitä meikäläisen vatsa tykkää niistä...







Mies on nyt saunanalus (kuulostipas kummalta, ihan kuin hän lenkkeilisi saunan alla :) lenkillä. Itse kävin aiemmin kävelyllä ja aamupäivällä käytiin molemmat yhdessä koiran kanssa lenkillä. Koira oli taas mielissään,kun pääsi haistelemaan vieraita hajuja taajamassa. Kuvassa Elmo höpönassu pihalla, olisiko ollut eilen.
















Lenkin varrella kukkivat kukat kovasti.






















Eipä tässä muuta. Toivottavasti ilta menee hyvin! Otin vatsalääkkeen ja nyt se tuntuu auttavankin, hyvä!

perjantai 21. heinäkuuta 2017

Sisustus-unelmia





En ole jaksanut olla innostunut sisustamisestakaan, samalla tavoin kuin ennen, hyvä kun parin viikon välein jaksan siivota. Siivouksen jälkeen onkin jo sen verran väsynyt, että ylimääräiset sisustelut jää ajatuksen tasolle. Ja kun olen niin kyllästynyt moniin tavaroihini, enkä kirppikseltäkään löydä löytöjä samalla tavoin kuin ennen. Torstaina olin kaupungissa kirppiksellä ja yritin oikein etsiä jotain uutta sisustukseen... vaan ei mikään oikein "kolahtanut".
Onko vika kirppiksessä vai minussa, onko vaan tavarakiintiö tullut täyteen. Olisi vaan niin kiva saada jotain erilaista, piristävää, sisustukseenkin.









Tässä torstain kirppis-ostokseni:

















Eli pari vanhaa sisustuslehteä ja sit oli joku muu ostos...mutta mikä? Ai niin, se oli kaveri mun entiselle lilalle suojaruukulle.









Kaktukset pääsivät nyt niihin. Ja pääsivät vaihteeksi olkkariin.

















Koska en ole saanut/jaksanut/osannut itse tyytdyttävästi sisustaa, niin kuvia sisustusvihkostani...sellaisia jotka tällä hetkellä miellyttävät silmääni.

















Vaaleansinistä, liilaa, vaaleata...rauhallisen näköistä. Vaikka olen väri-ihminen, niin jonkunlainen kyllästys on tullut liian kirkkaisiin väreihin.


























Nyt pitäisi mennä syömään...vaan kun tietäisi mitä söisi, vatsavaivoja on nykyisin ollut joka päivä ja olen merkannut ylös mitä syön, jotta näkisin mikä se on joka niitä aiheuttaa...vaan ei nyt ole yhtään vaivatonta päivää ollut sen jälkeen kun aloin ruokailuja seurata...no tosin on vasta vajaa viikko mennyt kirjaamisessa...tuo vatsan kouristelu ja turpoaminen vaikuttaa koko yleis-oloon ja aina kun menee johonkin pitää ottaa lääkettä, joka vähentää oireita. Ihan käsikauppa lääkkeitä. En tiedä pitäisikö tuostakin mennä lääkäriin...kaikenlaisia vaivoja sitä ihmiselle siunaantuukin :( En tykkää...






Kyllähän niitä nuorempanakin oli, muttei sentään jatkuvasti... No, vali-vali...





Aurinkoista ja rentouttavaa viikonloppua kuitenkin meille kaikille, eiks joo :)

torstai 20. heinäkuuta 2017

Tarjottimia, ja niiden muistoja...





Montako tarjotinta ihmisellä saa olla, ilman että kerää niitä :D ? ?






Mulla niitä on kymmenisen kappaletta...pikkuisessa yläkaapissa.








Peltitarjottimia:








Hanhi-tarjotin on kierrätyskeskuksesta ostettu, silloin kun olin siellä töissä eli noin 6-7 vuotta sitten. Asuttiin isommassa (kerrostalo)asunnossa ja tarjottimetkin mahtuivat olemaan seinällä telineessä koristeena ja samalla käytössä.


















Sama juttu tämän kissa/koira tarjottimen kanssa, sieltä tämäkin.


















Tämä tarjotin tuli talon mukana, kun tähän muutettiin. Tämä on ainoa, joka nyt on ollut esillä, puuhellan päällä koristeena.


















Pikkuinen peltitarjotin on kirppikseltä tai kierrätyksestä, sydän kuvionsa takia. Sain joskus 70-80-luvulla punaisen sydänkuvioisen tarjottimen äidiltä, harmi, etten ole sitä säästänyt...

















Puutarjottimet:







Vihreä















Kirpputorilta, jossa olin silloin töissä. Tämä oli minusta silloin ihana.









Ruskea:

















Edesmenneen Tiimarin halpis-myyntiä, ostin tämän silloiselle mökille, kun tuo toinen puu-tarjotin oli kotona.









Muoviset:








Valkoinen kukkatarjotin

















Erään ystävän kanssa oltiin kirppiksellä ja ystävän kannustuksesta ostin tämän, vaikka oli minusta kallis. (Olisko ollut 4 e siihen aikaan). Vaan kaunis oli!




















Ikean lintutarjotin (made in Turkey) on paikkakunnan nettikirppikseltä. Silloisella työmatkalla (eskari-sijaisuuteen) kävin sen hakemassa.











Tuliainen Espanjasta (made in China) tytöltä. Lintuja tässäkin.





















Tarjottimia siis riittää, mutta yleensä käytän enimmäkseen tätä, luultavasti Ikean, kori-tarjotinta, kun vien ruokia ulos... siinä on kunnon reunat. Tuo on tyttären entinen.











Ja jos tarvitaan toista lisäksi, niin sitten jompaa kumpaa puutarjotinta, koska niissäkin on jonkinlaiset korkeammat reunat. Sisällä saatan käyttää noita lintutarjottimia.







Enpä kuitenkaan ainakaan vielä ole raaskinut noista muistakaan luopua :)




Mikäs tarjotin oli sinun makuusi?











keskiviikko 19. heinäkuuta 2017

"Ideavarkaissa :)"




Tutustuin yhtenä päivänä Päden pajasta-blogiin ja heti "idea-varkaisiin" :) Päde nimittäin oli tehnyt hienon kranssin vessapaperi-rullista leikkaamistaan suikaleista. Olin joskus itsekin leikannut niitä valmiiksi ja meinannut kokeilla ideaa, jonka olin jo muuallakin nähnyt...no se jäi silloin ja suikaleetkin tuli roskiin heitettyä, kun oli se "raivaus-buumi" sillon päällä.
Vaan tuo Päden blogissa oleva kranssi oli niin hieno, että mieli teki kokeilla. Ja sehän järjestyi, sillä poltettavien korista löytyi talouspaperirullia ja pari vessapaperi rullaa lisäksi.







Leikkelin ne noin sentin levyisiksi suikaleiksi, muotoilin niistä kukan osia, jotka kuumaliimasin kukiksi... Päivän-parin päästä otin kukat käsittelyyn ja liimasin ne kuumaliimalla pyöreään alustaan, (sellaisten valmiiden kakkujen alla ollut kullan/hopean värinen kiiltävä pahvilevy), johon olin leikannut keskelle ison reiän ja yläreunaan ripustusreiän lävistimellä.Hopea puolen laitoin päällipuoleksi.
Maalasin kukat ja alustan puolihuolimattomasti valkoisella askartelumaalilla. Ravistelin märän maalin päälle hopean väristä hilettä ja kukkien keskelle liimasin kimalleliimalla valkoiset helmet (jostakin katkennesta "helmiketjusta" ne leikkelin). Sitten vaan kuivumaan ja myöhemmin pääsi pikkuhuoneen seinälle.
















Tuo nyt vaan oli sellainen kokeilu...siistimmänkin olisi voinut tehdä, jos olisi ollut kärsivällisyyttä enemmän.








Nyt illalla kuvasin horsmia (rentun ruusuja) ikkunasta, kun ne hehkuivat niin kauniin punaisina. Kun tuota maa-artisokka penkkiä kitkin, niin halusin jättää nuo horsmat sinne taakse kukkimaan, kauniita kukkiahan ne on :) Penkissä on maa-artisokan ja horsmien lisäksi liljoja/iriksiä jotka ystäviltä saatiin...ja toisella puolella penkin vieressä koiranputkia...joo... :(















Tuossa edessä on vähän kärsineitä ruukku-kukkia toipumassa, toivottavasti toipumassa, eikä kuolemassa...hmmm...







Hyvää yötä :)












Kukkia ja elämän pohdintaa





Nyt ne kukkii! Nimittäin nuo valkoiset kukat perennassa, jonka nimi on vielä hakusessa?

























Kova tuuli kävi eilen kun noita kuvasin, piti pitää varresta kiinni, että sai jonkinlaisen kuvan...









Matalat kehäkukat olivat iisimpiä kuvattavia, nekin on alkaneet avata kukkiaan :)
















Kesäkurpitsoissa on isot kukat, eilen olivat auki, kun oli aurinkoista (ei vaan tullut otettua kuvaa) ...nyt pilvistä ja viileää niin ovat ihan supussa.... Tässä aiemmin pienempänä heistä otettu kuva :)

















Muuten näyttää puutarhan sato jäävän aika vähäiseksi...tuntuu siltä, vaikka eihän nyt vielä ole syksy, vaikka tuntuu siltäkin....
En ole oikein kesästä osannut nauttia nyt, mistä sitten johtuneekaan.
Kaipaan niitä vahvempia ilon ja innostuksen tunteita, joita nuorempana tunsi... nyt kaikki tuntuu ihan tasapaksulta...oikeastaan mikään ei tunnu miltään :( Paitsi ikävät asiat...
Jotenkin olen kadottanut elämän uskoni, vaikka en onneksi uskoani :)








Tällaiset pikku pussukat ompelin eilen, jonkun tytöistä entisten, pillifarkkujen punteista.














Huomenna se kai on luvannut parempaa säätäkin. Tänään voisi mennä vaikka metsään katsomaan onko siellä marjoja, kun ei olisi kuuma, vaikka laittaisi punkin suoja vaatteet... tosin minua taisi yksi punkki puraista jo aiemmin :(






Hyvää keskiviikko-päivää!






tiistai 18. heinäkuuta 2017

Turkoosi




Meidät oli viikonlopppuna pyydetty tutun tytön rippijuhliin hänen kotiinsa. Niin piti taas miettiä, mitä sinne laittaa päälle. Koska oli lämmin kesäpäivä, päädyin ihan iisiin asuyhdistelmään. Turkoosi pitkä hame, pituus kai , jos niinkuin ennen sanottiin, oli midi, eli pohkeen ja nilkan välille. (Turkoosi on muuten yksi lempi-väreistäni). Asu oli ihan sopiva, koska istuimme siellä melkein koko ajan isolla terassilla, mukavan pienemmän joukon kanssa. Ruokaa ja kahvia sai hakea keittiöstä seisovasta pöydästä.







Muutenkaan en juurikaan välitä siitä, onko joku muotia vai ei, mulle merkitsee enemmän se, että itse viihdyn asussani ja tunnen oloni hyväksi siinä. Tämä asu on tietenkin joskus kirppikseltä ostettu, kumpikin, paita ja hame, eri aikoina.
















Hame on aika ohutta kangasta, joten vaatii alushameen, ja mikäpä olisi sopivampi, kuin ystävältä joskus vuosia sitten saatu brodyyri-alushame, juuri sopivan pituinen ja levyinen tuon hameen alle :) Ja ohut puuvilla-kangas ei ole hiostavakaan.














....ja broodyyrit ovat kauniit, vaikka eivät hameen alta näykkään.

















Muistatteko vielä sen muodin, kun annettiin noiden "pitsien" näkyä hameen alta? Olen joskus nähnyt sitä vieläkin.








Toinen kyläily-ilta oli heti seuraavana iltana, eli eilen. Meidät oli kutsuttu toisten ystävien kanssa kolmanteen paikkaan iltaa viettämään. Se ei ollut mikään juhla vaan ihan vapaata seurustelua. Päätin laittaa saman hameen, nyt vain helmikirjaillun topin kanssa, joka mulla oli muutenkin ollut päivällä päällä. Turkoosi sekin ja tietty kirppikseltä :) (Lisäksi mulla oli harmaa pitsineule-villatakki varalla,kun sää oli vaihteleva).
















Kuva otettu illalla valojen kanssa eteisessä, niin sen mukainen.






Niin se meni eilinenkin ilta herkutellessa :)







Loppuun aiheeseen liittymätön, mutta niin hyvin tekstiin sopiva levy, Tehillas-duon levy Turkoosi. Toinen laulajista on tuttumme.













Täällä paistaa nytkin aurinko, vaikka sateisempaa oli luvattu. Taivas ei ole turkoosi van kirkkaan sini-valkoinen. Mukavaa päivää teille :)

lauantai 15. heinäkuuta 2017

Eläimet kesäaamuna



Tänä aamuna kävin taas Elmon kanssa aamu-pisulla ja kissat läksivät mukaan kävelemään :) Tosin välillä ajoivat toisiaan takaa ja välillä huilasivat tien reunassa maaten...













Pihaan tultuamme hain sisältä kahvin ja menin istumaan pikkuiselle "kesäterassille" aurinkoon. Hipsu makaili nurmikolla....


















Katselin kun Rasmus vaani Hipsua, piti ottaa siitä kuva, mutta samassa se jo hyppäsi :)













....ja sitten taas mentiin...







Eilen meille tulivat kyläilemään molemmat poikani ja keskimmäinen tyttö. Istuttiin ulkona kahvilla ja pelattiin sulkapalloa. Pojat pelasivat myös lentopalloa ja tyttö otti aurinkoa.






Toiset lähtivät sitten kotiin, mutta vanhin poika on vielä huomiseen asti. Sain häneltä myöhästyneeksi synttärilahjaksi suklaata :)















Mies on ollutkin nyt harkoissa/näytelmissä. Huomenna olisi tutun neitosen rippijuhlat.







Jos menis heittämään pojan kanssa tikkaa .... Heissan!










keskiviikko 12. heinäkuuta 2017

Peilikuvia




Joskus kun katselee maailmaa vaikka auton peilin kautta, niin se näyttää erilaiselta. Jotenkin kivemmalta. Niinpä kokeilin kuvata kotia peilien kautta. Meillä on niin pienet tilat, että vaikea oli kuvata niin ettei itse olisi tullut mukaan. Mutta tässä jotakin otoksia :)








Keittiö
















Olohuone
















Pikkuhuoneen etuosa















Eteistä ja vintin rappua















Tämä viimeinen kuva ei ole peilin kautta vaan eteisen ja kuistin välisestä ikkunasta kuistille päin.














Ja kuten kuvasta näkyi, taas paistaa aurinko...mutta kuinka kauan...ei voi tietää täällä vaihtelevien säiden maailmassa. Käytiin miehen ja koiran kanssa auto/kävely-lenkillä. Eli ajettiin autolla noin 5-6 km päähän ja käveltiin ihan tuntemattomia teitä. Ensimmäinen tie oli sellainen ihana pikkutie, oikein kaunista maalaismaisemaa, sanoinkin miehelle , että tuli tunnelma kuin olisi lomalla :) Sitä olisi mielellään kävellyt pitempäänkin, mutta se loppui sitten talon pihaan. No oltiin kävelty ehkä vain pari km, niin päätettiin ajaa isoa tietä eteenpäin ja lähteä toiselle tuntemattomalle tielle.Sitä käveltiinkin vähän kauemmin, kunnes käännyttiin takaisin. Se ei kyllä ollut läheskään niin rentouttavaa, sillä autoja meni monta ohi, ja Elmo pelkää autoja, muutenkin tie oli asfalttitie eli suurempi. Sanoinkin miehelle, että on tottunut niin pienen tien varrella asumaan, että tääkin tuntuu isolta tieltä :) Liian isolta!







Kävelylenkin jälkeen kävimme vielä autolla kaupalla syömässä jätskit.

tiistai 11. heinäkuuta 2017

Luonnon kukkia ja pihakukkia ...ja vähän askarteluakin





Tänään luvattiin rankkaa sadetta, vaan ei se vielä ole tänne kerennyt. Kävin Elmon kanssa metsässä kävelyllä aamusta, kun säätiedotuksessakin sanottiin, että kannattaa ulkoiluttaa koira pitkällä lenkillä aamusta, ennen kuin tulee kunnon vesisade :)
Laitoin pitkät housut, puntit kumisaappaiden varsien päälle ja pitkähihaisen pusakan.Punkkeja vastaan... Elmo kävi joessa vilvoittelemassa ja minä kuvasin kukkia. Muutamat mansikatkin olivat kypsyneet hakkuu aukealla, oikein makeita olivatkin ja suurempia kuin meidän pihatien poskessa.








Kesällä luonnossa on niin paljon kaunista kuvattavaa.

































Luonnossa on värejä erilaisia, mutta kaikki sopivat yhteen :)















Tätä kukkaa en ollut nähnyt pitkään aikaan, tai sitten en ole vaan kiinnittänyt huomiota...
















Pihassakin oli tullut lisää kukkijoita. Tuoksuvatukka...


















Ruusuangervon kukatkin alkaa aueta...



















Ja tässä on kukka jota sain ystäviltä istutettavaksi, en nyt taas muista sen nimeä...hmmm... Muistaakseni on kaksi keltaista ja yksi violetti mätäs. Istutimme ne entisen katajan paikalle.


















Kohta lähden kampaajalle pitkästä aikaa, latvoja pätkimään... Loppuun vielä pieni tuunaus. Saatu kulunut ja tummunut alpakkavati, sai aikaan pienen kokeilun.
Mulla piti olla ennen-kuva siitä, vaan ei näköjään olekaan. Mutta lopputulos oli tällainen: Valkoista askartelumaalia ja vesi-erikeeperi sekoituksella kiinnitetyt leikatut kuvat. (Ihan paperia, ei servettiä).















Leikki-dominokeksejäkin tuli tehtyä lisää aiemmin...kun entiset olin jo laittanut eteenpäin.












Nyt rupean vaatteiden vaihtoon ja sitten taajamaan. Heippa!

sunnuntai 9. heinäkuuta 2017

Kesäpilvien alla





Tätä pilveä katselin kaupan pihalla autosta, kun mies oli mennyt ostamaan juoman. Pilvessä oli keskellä "kolo" ihan kuin lumilinnan sisäänkäynti...kuvittelin millaista olisi ryömiä siitä sisälle pilveen, se olisi kuin pehmeää joustavaa pumpulia :)

















Sen jälkeen menimme käyttämään koiraa venerannassa, jotta se saisi mennä veteen, kun oli kuumissaan autossa. Kävi se vähän makaamassa vedessä, niin että tassut ja vatsakarvat jäähtyivät...ei sen enempää halunnut. Tämä kuva sieltä, kauniine pilvineen myös.




























Rannan lähellä on vanha talo, jonka luona oli iso villiintynyt ruusupuska, kera lupiinien ja koiranputkien.



















Myöhemmin sen jälkeen olimme lähdössä kaupunkiin käymään, niin en laskenut Elmoa enää irti kotipihallakaan, vaan läksin vielä käyttämään sitä ulkona...tosin siitä ei ollut Elmolla mitään tulosta...mutta tienposkesta poimin itselleni kukkia, jostain karanneen Keisarinkruunun sekä kaveriksi sille lupiinin.
Noita Keisarinkruunuja kasvoi ennen talon pihalla, jossa asuimme kun olin lapsi.

















Tänään olikin kuuma päivä ja aurinko paistoi koko ajan, mutta illalla kun olimme käymässä muualla, niin täällä oli satanut sillä aikaa, sen huomasi siitä kun vesisaaviin oli tullut jonkun verran vettä ja ruoho oli märkää... olin myös eilen laittanut lisää "vesi-pyydyksiä" eli tavallisen saavin lisäksi toisien rännien alle ison ämpärin ja lasten ammeen...kun niihin ei mahdu mitään korkeata astiaa. Se olikin hyvä idea saada pensaiden taimien kasteluvettä.
Nytkin oli kuitenkin satanut sen verran vähän, että lisäkastelin niitä vielä vähän.