Ilo elää

Olet tervetullut ja kommenttisi myös!

sunnuntai 25. kesäkuuta 2017

Kesä-metsässä






Kerroinkin joskus, että vanha silta, josta pääsimme suoraan joen yli metsään, purettiin ja uusi rakennettiin vähän kauemmaksi.















Kyllä tuotakin on nyt tullut käytettyä. Siitä kun pääsee sitten tekemään pienen metsälenkin...tai miksei isommankin... nyt on tullut vaan käväistyä metsässä. Olen joskus kuvannut hakkuu-aukeata, miten siellä kaikki pieni kasvisto valtaa maata.









Saniaiset...
















Niittyleinikit...

















Mansikat...
















Kukat, joiden nimeä en muista...
















...kauniita ovat, vaan eivät kestä kuin hetken maljakossa.








Valtava muurahaispesä....

















Kaunis niittypolku paluumatkalla
















...ja oman piha-tien penkalla kypsyvät mansikat :)














Näihin kesäisiin kuviin...näkemiin!

6 kommenttia:

  1. Se tunnistamaton niittykukkasi on kurjenpolvi. Minulla on siitä jalostettua kantaa nimeltään huhtakurjenpolvi. Leinikki valtaa heti hakkuuaukeat, niin teki meilläkin enkä yhtään siitä välittäisi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tiedosta, en kyllä yhtään mene takuuseen muistanko sitä myöhemmin :) Minätykkän kyllä niittyleinikistä, kun tekee iloisia keltaisia niittyjä...

      Poista
  2. Tuommoiset luonnonniityt kukkineen ovat niitä kauneimpia, Suomen luontoa parhaimmillaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä..ja niistäkin tulee lapsuus mieleen, kun niillä kuljettiin :)

      Poista
  3. Voi mansikat 🍓
    Kunpa löytäisin jostain hyvän mansikkapaikan. Kaikki tietämäni ovat turhan lähellä tietä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se onkin ärsyttävää kun juuri tien penkoilla usein kasvaa paljon mansikoita, eikä voi niitä kerätä...

      Poista

Ilahdun kun jätät viestin käynnistäsi, kiitos :)