Ilo elää

Olet tervetullut ja kommenttisi myös!

perjantai 7. lokakuuta 2016

Käden töitä muita mietteitä





Mulla ilmeisesti tulee kaikki "harrasteet" puuskittain. Ja tosin myös yhtäaikaa, tai siis vuorotellen... Niinkuin ompelu, virkkaus, neulonta,lukeminen, askartelu, sauvakävely, sanaristikot, tuunaus... Nyt tuon kipeän rinnan ajatteleminen on vienyt aika paljon intoa harrasteista, varsinkin lukeminen ja liikunta ja ulkoilu on jääneet vähemmälle, onneksi koira ja mies haluavat mua välillä lenkille. Eilenkin kävin koiran kanssa metsälenkillä, vaikkei yhtään olisi huvittanut lähteä.






Lähikirjastossa kävimme yhtenä päivänä ja sieltä lainasin pari käsityö kirjaa sekä lintukirjan. Tämä käsityö- ja askartelukirja vei mut mukanaan.















Ruusuja on tullut virkattua villalangasta.















Virkkasin myös juuttinarusta (tai jostain vastaavasta) ison lumihiutaleen, jonka kovetin sokerivedellä....aikomuksena oli pistää se ikkunaan roikkumaan, vaan ei siitä tullut tarpeeksi nätti. Katsotaan, jos saisin sitä jotenkin tuunattua nätimmäksi. Saadusta villalangasta virkkasin myös kissan, se on vielä vähän kesken.
Pyöreässä rasiassa, jonka sain tytöltä saamani kakkulautasen mukana, on nyt kaikenlaisia kädentöitä. Uusia ja vanhoja, pienemmästä päästä. Isommat on käsityö-kaapissa. Kaikkea haluaisi kokeilla, mutta kun ei taito ja ideat kuitenkaan riitä, niin että kehtaisi niitä tarjota muille.














Eilen olimme kylätalolla , jossa minä pidin pienimuotoisen raamattu-tunnin. Oli meitä nytkin 10 henkeä, niinkuin viimeksikin. 9 aikuista + ihana rukousvastaus-vauva. Tuota vauvaa oli rukoiltu vuosia. Ystävä oli leiponut sinne taas ihanat pullat.
Väsyttää, pitäsköhän tehdä Rasmukset :) Sohva odottaa...














2 kommenttia:

  1. Ihanasti rasiassa kaikkea pientä kivaa:) Nuo tekemäsi ruusut on kauniit ja kivanväriset. Olen myös huomannut sen, että jos on jokin huoli mielessä, niin ei välttämättä jaksa ruveta käsitöitäkään tekemään. Ainakaan jos ei ole mitään aluillaan. Ihana sellainen rukousvastaus siellä tilaisuudessa, ihan parhaita:)

    VastaaPoista
  2. Kyllä se lapsen vanhemmille oli tosi ihana rukousvastaus, kun olivat jo melkein luopuneet toivosta :) Muistan kun meillä oli kotiseurat silloin kun oltiin tänne muutettu, vajaa kuusi vuotta sitten...silloin jo rukoilimme yhdessä sitä asiaa...

    VastaaPoista

Ilahdun kun jätät viestin käynnistäsi, kiitos :)