Ilo elää

Olet tervetullut ja kommenttisi myös!

maanantai 17. lokakuuta 2016

Hämärää ja tylsää...



...sitä on vähän ollut. Selkä edelleen kipeä, mutta hieman parempi on jo onneksi. Olen yrittänyt piristää itseäni kirkasvalo-lampulla, tänä aamuna laitoin sen päälle ja rupesin askartelemaan kortteja sekä katsomaan askartelujuttuja jo valmiiksi seuraavaa pyhäkoulua varten...vaikka siihen on vielä pari viikkoa.
Eilen illalla olin alkanut jo korttiaskartelut, kun poikani lähti miehen kyydissä veljelleen kaupunkiin ja mies meni pelaamaan sählyä. Poikani oli siis pari vuorokautta meillä kyläilemässä.














Tänään kävin vintistä hakemassa ison muovipussin, jossa oli villapaitoja, -sukkia, käsineitä ym. Huomasin samalla, että mulla on ihan hirveesti erilaisia neulepuseroita ja -paitoja. Sainkin samalla laitettua pois varmaan viitisen villapuseroa. Ja minkä taakseen jättää sen edestään löytää, niinkuin vanha sananlasku todeksi sanoo...kun olin vain pessyt villasukat ennen vinttiin vientiä, niin nyt vasta katsoin ne muuten läpi ja sain viidet sukat parsia samantien. Oli siellä sentään parit ihan ehjätkin sukat sekä uusimmat käyttämättömät villasukat, jotka sain viime kesänä. Mutta kotona pidän ja parsin ja pidän ja parsin noita vanhoja...siinähän tuo parsiminen sujui tv:tä katsellessa.













Illalla kävimme miehen ja koirien kanssa lenkillä, takaisin tulo oli jo hämäränhyssyä...kyllä se hämärä tulee jo aikaisin. Ennen seitsemää. Eilen illalla Rasmus-kisukin tuli kotiin ja oli aamuyöhön asti, kun jätimme koirat alakertaan keskenään ja kissat olivat meidän kanssa sängyssä nukkumassa. Rasmus oli ollut taas pari-kolme päivää pois ja ajattelin sen loukkaantuneen siitä kun hoito-koira tuli ja kissat joutuivat olemaan vaan yläkerrassa ja yöksi ulos, kun hoitokoira tuli meiän sänkyyn nukkumaan. Hoitokoira ja kissat kun eivät tule toimeen keskenään.
Oli ihanaa kun Rasmuskin oli ja yöllä kehräsi mun jaloissa <3






Huomenna onkin kaupunkipäivä taas vuorossa. Hyvää alkanutta viikkoa!





12 kommenttia:

  1. Se onkin taas totuteltava tähän pimeään aikaan.
    Hyvää alakanutta viikkoa teille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aina se pimeä aikanaan tulee syksyllä...siihen on vaan taas totuttava.

      Poista
  2. Pimenee koko ajan, ja kohta kun siirrytään talviaikaan, niin sitten vasta illat pimeitä onkin. Kurjaa, mutta muutaman kuukauden päästä voi jo alkaa odotella kevättä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, eiköhän se syksy ja talvi taas aikanaan ohi mene :)

      Poista
  3. On se hämärä illalla jo aikaiseen. Kesäiltoina oli kiva kipaista iltakävelylle, mutta nyt sinnekin on mentävä kovin aikaisin. Ja kun tämän kuun lopulla taas kelloja siirrelään, niin sitten se vasta pimeä aikaisin tuleekin. Olen aloittanut näin aamulla kynttilän polttamisen keittiön pöydällä. Jotenkin on kiva nähdä se valo siinä.

    VastaaPoista
  4. Hui kirkasvalolamppu, mä inhoan kaikkia kirkkaita valoja hämärään aikaan, eikä meillä polteta sähkövaloa koskaan teeveetä katellessa eikä enään polteta kynttilöitäkään sisällä koska ne nokeaa aivan älyttömästi kattoa ja seiniä, eikä mua masenna pimeys silti yhtään kun ei ole kirkkaita valoja. Kynttilöitä poltan vain ulkona lyhdyissä ja siellä ne on pimeässä kauniita, meillä on omenapuissa sellaset aivan kuin hissit eli naruilla nostetaan lyhdyt ylös puuhun joissa palaa kynttilät.
    Ohikulkijat kattelee et miten se tapahtuu.
    Oletko varma muuten et se kirkas valo auttaa masennukseen ?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se mulla on auttanut aiempina syksyinä, ei ole sellaista masennusta ollut kuin ennen kirkasvalolamppua syksyisin. Sain tuon lampun tytöltäni "jatkuvaan lainaan" jo muutama vuosi sitten :) Mutta tiedän kyllä, että on ihmisiä jotka viihtyvät esim.hämärässä, kuten esim. mieheninikin, mutta mä vaan kaipaan valoa :)

      Poista
  5. Mä olen myös harkinnut tuon kirkasvalolampun hankkimista. Viihdyn kyllä iltaisin hämärässä, mutta tuota olisi kätevä polttaa esim. aamulla hetki, niin heräisi kunnolla. Kyllähän se vaikuttaa vireystasoon kun koko ajan on pimeää!

    VastaaPoista
  6. Kauniita syksyisiä kuvia. Minä olen vähän sellainen menninkäinen että nautin suunnattomasti hämärästä. Minä ostin pari vuotta sitten pojalleni lahjaksi kirkasvalolampun kun hän ei ainakaan ole perinyt minun tykästymistä pimeään ja hämärään.

    VastaaPoista
  7. Minunkin mieheni tykkää hämärästä ja pimeästä, itse taas tykkään valosta, kun tuntuu, että hämärässä ei näekään kunnolla :) Niin meitä on erilaisia ja se on ihan hyvä!

    VastaaPoista

Ilahdun kun jätät viestin käynnistäsi, kiitos :)