Ilo elää

Olet tervetullut ja kommenttisi myös!

perjantai 26. helmikuuta 2016

Äidin muistoja





Äidin kuoleman jälkeen, josta on jo 11 vuotta, sain jotain äidin vanhoja tavaroita. Eräs jonka mielellään otin oli äidin Muisto-kirja.Tykkäsin jo lapsena/nuorena sitä katsella ja lueskella. Sinä on äidin nuoruuden ystävien kirjoittamia muistoja. Luultavasti kosmos-kynällä tai lyijykynällä kirjoitettuja pääasiassa, niin aika himmeätä tekstiä. Tässä sanotaan:



Hellille


Uhraa intosi isänmaalle
uhraa voimasi viimeinen.
Anna sydän Jumalalle
nuori, puhdas, lämpöinen.


Kuusjärvellä 20.6.-50 (äiti on ollut silloin 20-vuotias, mutta silloin muisto-kirjat taisivatkin olla enemmän aikuisten juttu.)



Kirjoittajan nimestä en saanut selvää.













....sekä äidin itse kirjoittamia, että muistiin merkitsemiä tarinoita, runoja ja laulun sanoja.












Myös kuuluisuuksien kuvia sinne oli liimattu, tässä ihana Armi Kuusela...











Kirjassa on myös äidin erilaisia piirustuksia vuosien varrelta. Tässä on sekä äidin piirustus ja aiheeseen liittyvä runo, 21.1.1967.
Kuvassa äiti, minä ja pikkusisko pihalla. Minä luultavasti laskin mäkeä suksilla, kun tuosta alkoi alamäki. Olin 10-vuotias ja muistan hyvin nuo vaatteet, ruosteenruskea toppis, sinapin keltaiset hiihtohousut ja ruskeat talvisaappaat. Pipot oli äiti tehnyt meille siskon kanssa melkein samanlaiset. Sisko oli 2-vuotias ja taisi opetella hiihtämään. Siskolla oli punainen tikkipuku.
Äidillä on hame, talvi-pusakka ja huivi, sen ajan mukaan. Takana talo, jossa asuimme silloin vuokralla. Ikkuna on meidän olohuoneen ikkuna. Yläkerrassa asui toinen vuokralainen, yksinäinen mies.











Ja tässä äidin kirjoittama runo päivästä.






Talvisunnuntai



On tänään päivä sumuinen
ja talvisunnuntai.
Me laskettihin mäkeä
ja myöskin kelkkailtiin.


On nyt jo ilta ehtinyt
pian käymme nukkumaan.
Mutta yön jälkeen heräämme
taas aamulla uudestaan.


Oli tänään sävelradion listalla
Tauno Palo kärjessä.
Aikamiehet toisena
"pinkaisivat" perässä.


Hyvin on aika kulunut
tänäkin päivänä.
On puuro syöty, kahvit juotu
ja oltu ulkona.


Kun katselemme vielä
vähän televisiota
niin onkin tältä päivältä
pian touhut lopussa.


Siis kiittäkäämme Jumalaa
tästäkin päivästä.
Kun on Hän meitä suojellut
ja varjellut vaaroilta.



Ahmo 21.1.1967 Kirj. H.V.



Siinä runo kokonaisuudessaan. Ihana muisto ja ajan kuva.





Ja loppuun vielä ihanat kisut, jonka kuvan yhteyteen äiti oli kirjoittanut (en tiedä mistä ovat alunperin) mukavan kuvaan sopivan tekstin.










"Keimailijakos tuo Mirri onkin, ensin surraa ja hurraa niin lupaavasti ja sitten katselee hajamielisesti muualle.
Luulempa, - olempa melko varma siitä, että rupean vanhaksi pojaksi."




Toivottavasti nämä vanhat muistot olivat teistäkin mielenkiintoisia...mennyttä maailmaa.










10 kommenttia:

  1. Vanhat muistokirjat ovat ihania! Niitä myydään jopa kirpparilla ja ovat siellä aika arvokkaitakin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Äiti oli tehnyt omansa tyhjään tilikirjaan...taitaa kulkea suvussa, kun itse pidin päiväkirjana myös tyhjää tilikirjaa :)

      Poista
  2. Tuollaiset ne juuri parhaita onkin! On kyllä hienoa, että on tallessa nuo. Ja aivan mahtavaa kun noissa on äitisi piirroksia ja runoja vieläpä! Minunkin äidillä oli muistokirja, jossa oli kiiltokuvia ja ystävien muistovärssyt. Ja minä onneton silppusin sen kirjan lapsena. Otin kiiltokuvat omiin kirjoihini... Sitten niitä vaihdeltiin toisten kanssa, eli revittiin vihosta irti. Muutama sentään on niitä äidin peruja olevia vielä omissa vihoissani sentään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No voi harmi....ei sitä lapsena välttämättä ymmärrä... Mullakin on oma muistovihko aika surkeassa kunnossa, sieltä olen ilmeisesti joskus ottanut irti kiiltokuvia yms.

      Poista
  3. Nämä ovat mielenkiintoisia. Haikeaa, mutta mukavia muistoja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minustakin ihania muistoja. Ja mukavaa kun äiti on piirtänyt tilannekuvia, kun meillä ei ollut kameraa, niin tosi vähän päästiin kuviin lapsena ollessa.

      Poista
  4. Ihanat muistot olet säilyttänytl.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi äiti on säilyttänyt ja minä sen jälkeen :)

      Poista

Ilahdun kun jätät viestin käynnistäsi, kiitos :)