Meneekö vai tuleeko...

...nimittäin tavaraa kirppiskaupoissa...No, eiköhän tuota aika paljon enemmän ole kuitenkin mennyt, ainakin jos ei oteta huomioon niitä jotka ovat ystäviltä tulleet ja suurimmaksi osaksi kirpulle menneetkin.


Joka kerran kuitenkin, jos vaan on aikaa, kierrän kirppiksen muutenkin samalla kun vien tavaraa :)
Onneksi minibudjetilla ei paljoa ostella! Eikä muutenkaan joka kerta löydy mitään mielenkiintoista.Mutta pitemmittä puheitta, tämän päivän löydöt:






Pannunalusta 0,10 e, vihreä hiussolki 0,50, turkoosi pitsiliina 0,50, vihreät servetit 0,60 ja keltaista lankaa täysi kerä 1,50 e.(Servetit ja lanka olivat -50% pöydistä, en normaalihinnalla olisikaan ostanut).



Viikon on vielä itselläni pöytä käytössä siellä, eli siitä menee silloin kuukausi-maksu, joka on vähän halvempi kuin viikko-maksuista tulisi.

Ehkä ei kuitenkaan voittoa paljonkaan tule, mutta saihan ainakin vähän tavaraa pois, jos ei omalle työlle mitään laske...se vähän sekoitti oman tavaran pois laittamista kun niin paljon tuli ystäviltä tavaraa, mutta hyväähän he tarkoittivat. Ja vielähän on viikko aikaa, täytyy katsoa vielä omia tavaroita sillä silmällä.


Tänään illalla seurakuntaan, huomenna on siivouspäivä kotona ja ylihuomenna tulevat ystävän kaksi koiraa hoitoon meille, sitten on luvassa haukkumisia :)Ne koirat lähtevät sitten maanantaina, saas nähdä miten päivät ja se yksi yö menee.


Ainakin voi niitten kanssa vuorotellen lenkkeillä, kun omien koirien kanssa ei oikein enää pääse. Busse ei jaksa pitkälle lähteä ja Elmo kun on niin arka, että pelkää autojen vuoksi isoja teitä ja pelkää mennä ohi taloista joissa on isoja koiria...ongelmalapsi tuo Elmo :)


Tänään oli kiva aurinkoinen sää kun oltiin kaupungissa. Kävelin sieltä kirppikseltä noin 4 km kaupungin kirjastolle, sieltä vanhojen kotiseutujen halki, ihan kiva oli kävellä paitsi että taas kenkä hankasi varvasta.
Kirjastossa tapasin sattumalta yhden ystäväni ja hän tarjosi minulle teetä ja (sympatiaa, sitäkin, mutta tarkoitin) sämpylää kirjaston kahvilassa:) Ja sain vähän huojentaa sydäntäni, kun olen ollut huolissani nuorimmasta tyttärestäni.



Lopuksi ihan muuten vaan ikkuna, jonka takana ei asu ketään eli meiän vintin ikkuna.Olen vaan kerännyt sinne koristeeksi tekokukkia.





Kirjoittelemisiin ja lukemisiin!