Ilo elää

Olet tervetullut ja kommenttisi myös!

lauantai 2. marraskuuta 2013

Hämärää marraskuuta



"Ohi syyskuun, läpi repaileisen lokakuun...marraskuu...yli taivaan päivät niinkuin varisparvi raahautuu..."
Mä olen aina ihaillut sananikkareita, niinkuin tuossakin laulussa...Tuota laulua kuulin usein radiosta vuonna -87, olin muuttanut ex-miehestäni erilleen toiselle paikkakunnalle kahden lapseni kanssa, jotka olivat silloin 10 ja 7.Ex-mies laitteli minulle kirjepostia ja lupasi parantaa tapansa (hällä kun oli alkoholi-ongelma), kävi myös kylässä ja puhui minua pyörryksiin...kuinka hällä on minua niin kova ikävä ja lapsia, kuinka kaikki muuttuisi paremmaksi kun muuttaisin takaisin kotiin...Itsekin tunsin itseni yksinäiseksi vieraalla paikkakunnalla, oli loka-marraskuu ja paikkakunta, joka kesällä oli ollut vilkas, hiljeni, satoi, hämärsi, illat pimenivät...radiossa soi tuo laulu ja siinäkin sanottiin: "mikset baby palaa takaisin, etkö tiedä, voi yksinäisen miehen viedä marraskuu..." Ihmekös tuo, että muutin takaisin :)
Sen jälkeen olimme yhdessä vielä yhdeksän vuotta ja saimme kolme lasta lisää, joista saan olla kiitollinen.




Syksy on ollut minulle muutenkin kohtalokasta aikaa, olen esimerkiksi ihastunut kumpaankin mieheeni syksyllä :)
Vuosia syys oli myös aikaa jolloin masennuin...


Kuinkahan monella oli tänään siivouspäivä niinkuin minulla, vaikka olikin pyhä. Onneksi selvisin siitä melko pikaisesti aamupäivällä, sen jälkeen siivottiin vielä koira...Nuorempi koirista kun oli saanut turkkinsa ihan takkuun ja täyteen takiaisia ja risunpätkiä! Haiskahtikin vähän omituiselta. Niinpä harjasin sen, ja kävimme saunassa pesemässä sen eläinshampoolla ja myöhemmin mies harjasi sen uudestaan puolikuivana ja minä parturoin sen häntää, joka oli mahdottomassa takussa.Koira on aina pelännyt turkin hoitoa, jo silloin kun tuli meille pari vuotta sitten, joten siinä hommassa pitää olla aina kaksi, mies pitää kiinni ja minä teen sen mitä voin turkille.




Kävimme myös ruuan jälkeen pullakahvilla halpiskaupan kahviossa ja laittamassa ilmoitustauluille ilmoituksia ensi torstain tilaisuudesta.


Tuossa joku aika sitten olimme "grillikodassa" eli vanhassa rantasaunassa keittämässä ja juomassa pannukahvia.




Mun känny-kamerassa ei ole ollenkaan salamaa, niinkuin miehen kännykkäkamerassa, kuten huomaatte pimeästä kuvasta.


Meidän kesäinen pieni purosemme on taas "mahtava" kurainen virta...





Aika ankeita nuo kuvatkin syksyisenä pilvi-päivänä. Mutta mukavaa lämmintä vapaapäivää ja Pyhäinpäivää sinullekin, toivottelee Sesse <3

10 kommenttia:

  1. ♥Ihana kuva! Mukavaa päivän jatkoa!

    VastaaPoista
  2. Pyhäinpäivän iltaa sinnekkin ja tiedätkö minäkin kuuntelin tänään tuota samaa laulua radiosta ja myös olen siitä tykännyt sen sanoista siis.

    VastaaPoista
  3. Hyvää marraskuun alkua sinullekin Minttuliini <3

    VastaaPoista
  4. Kiitos kun kerroit elämästäsi! Me suomalaiset osataan niin huonosti jakaa kokemuksiamme ja sitten jokainen luulee yksin elävänsä oman vaiheensa, vaikka oikeasti meillä monilla on samoja tuntoja ja kokemuksia. Minäkin tunnen tuon laulun sanat kerran marraskuussa leskeksi jääneenä ja nyt kun ero astuu voimaan.
    Mukavaa marraskuuta silti sinulle! ; ) ja meille. Elämä jatkuu, kun pohja kestää.

    VastaaPoista
  5. Sesse, olipa kiva tutustua sinuun pintaa syvemmältä:) Kiitos, kun jaoit kokemuksesi meille näin avoimesti ja rohkeasti!♥
    Ja ihana kuva sinusta!:))

    Kuule, toivon, että tämä kertomani uutinen piristäisi sinun marraskuutasi edes vähän;) Voitit arvonnassani!:) Onnitttelut!! Laitatko minulle tuonne s-postiini osoittteesi, niin paan pakettia mahdolllisimman pian tulemaan:))

    Sinua lämpimästi halaten, Marikki

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi Marikki, ihana yllätys, minä kun en yleensä voita mitään.. Kiitos <3

      Poista
  6. Kiva oli tutustua sinuun paremmin.
    Moni on arka kertomaan itsestään.

    Kaikkea hyvää ja siunausta elämääsi. ♥ ♥

    VastaaPoista

Ilahdun kun jätät viestin käynnistäsi, kiitos :)