Ilo elää

Olet tervetullut ja kommenttisi myös!

maanantai 23. heinäkuuta 2012

Kasvua




Muutama kuva puutarhan olevasta ja tulevasta sadosta. En voi ylpeillä puutarhallani, se on kovin pienimuotoinen, mutta jos vuosi vuodelta jotain uutta sinne saan, niin ehkä se joskus on isompi :)


Punaherukat ovat kypsymässä pikkuhiljaa...






Samoin mustaherukat...







Tomaattejakin on tulossa, jos vaan lämmintä riittää.






Tähän tulee maa-artisokkaa, luulisin :)Sain viime syksynä maa-artisokan mukuloita naapurilta ja paremman puutteessa työnsin ne vanhaan kukkapenkkiin...katsotaan mitä niistä tulee...







Perunaa ja sipulia on myös kasvamassa, mutta salaatti, persilja ja tilli jäivät tänä vuonna hyvin vähäisiksi :(


Omenoita on tulossa näköjään aika paljon, ja ruohosipulia ja raparperiä on käytetty pitkin kesää.


Kukka-alesta ostin hieman kärsineen verenpisaran, joka kukkii nyt paviljongin seinällä.





Parin aurinkoisen päivän aikana kävi pihassa hirveä kuhina, mehiläiset ja perhoset pyörivät kaikissa kasveissa. Varsinkin yläkuvan nokkosperhosia on pihassa ollut runsain määrin. On kiva katsella elämän monimuotoisuutta.


Viime kesänä istuttamastani kahdesta ruusupensaasta on toisessa nuppuja ja ensimmäinen ruusu aukeamassa.Kiva, etten ole onnistunut tappamaan niitä :)





Hyvää maanantai päivän jatkoa!

4 kommenttia:

  1. Maukasta satoa kasvussa! Niinhän se on, että puutarha syntyy pikku hiljaa vuosi vuodelta. Hetkessä tehty pihakin on kaunis vasta viiden vuoden kuluttua rakentamisesta.

    VastaaPoista
  2. Maan sato on aina ihme. Noin vaan kasvaa ruokaa!
    Perhoset ovat varsinaisia ilahduttajia!

    VastaaPoista
  3. Punaherukoista tuli mieleeni...Päivittelimme mieheni kanssa toissa viikolla rastaiden määrää (niitä oli TODELLA paljon pihallamme) ja samalla surkuttelimme, kun ne rassukat lentelivät päin ikkunoita niin että kopsahtelu vain kuului. Suunnittelimme, että pitää laittaa jonkinlainen pelätin ikkunoiden eteen, että lintujen törmäily loppuu. Pähkäilimme, kuinka kiinnitämme cd-levyjä roikkumaan ja ne sitten, tuulessa heiluessaan ja välkkyessään, estävät lintuja törmäämästä. Hyvä ja kaunis ajatus. MUTTA...toissa päivänä istuin kuistilla ja aloin siristellä silmiäni, näinkö oikein? Piti mennä katsomaan läheltä ja toden totta: PUNAHERUKKA PENSAASSA EI OLLUT MARJAN MARJAA, KAIKKI NOKITTU SIISTISTI POIS!!! Rastaat voivat hyvin ja niitä on vieläkin paljon pihallamme...ja mekin voimme ihan hyvin, vaikka marjahommat jäikin väliin tänä syksynä ;).

    VastaaPoista
  4. Kiitos kommenteista! Meillä ei ole paljon rastaita näkynyt, mutta laitoin kuitenkin varmuuden vuoksi ainokaisen punaherukkapensaan ylle roikkumaan cd-levyn ja kiiltävän pussin :)
    Mustaherukat onkin koht sillään kypsiä, ulkona käydessäni niitä aina popsin...

    VastaaPoista

Ilahdun kun jätät viestin käynnistäsi, kiitos :)