Ilo elää

Olet tervetullut ja kommenttisi myös!

tiistai 18. tammikuuta 2011

Kaikenlaista

Tänä aamuna menimme eläinlääkärille Otto-kisun kanssa. Silmästä lääkäri oli sitä mieltä, ettei kissa ainakaan paljon sillä näe, saattaa olla puhjennutkin.

Laihtumisesta lääkärikin oli huolissaan, otettiin verinäytteet ja tulokset tulee loppuviikolla. Itse näytteiden otto olikin hankala toimenpide, kun Otto pelkäsi jo surisevaa karvanleikkuriakin. Sitten kun näyteneula työnnettiin jalkaan ja alettiin valuttaa verta siitä, niin Otto pillastui täysin ja puraisi minua peukalon juureen. Näyteneula irtosi ja verta valui pöydälle (Otosta).
No sen jälkeen pidettiin Ottoa entistä kovemmin kiinni ja ajettiin toisesta jalasta karvaa ja työnnettiin sinne uusi neula, että saatiin lisää verta.

Itselleni tuli mieleen Oton puraisusta, etten vieläkään ollut saanut aikaiseksi mennä jäykkäkouristus rokotukseen... Kotimatkalla sitten soitin työterveyshuoltoon ja kävin saamassa rokotuksen ennen töihin menoa.

Töissä peukalo alkoi särkeä ja turvota ja työn teko oli hankalaa, kun peukalo oli poissa pelistä.
Nyt on alkanut olkavarren rokotus kohtakin vähän jomottaa. Täytyy vissiin ottaa kohta särkylääkettä.

Kotiin tullessa käytiin sentään hakemassa pitseriasta 2 pitsaa (kolmeen pekkaan) ja kaupasta cokista ja maitoa. Hyvää oli.

Näillä mennään tällä kertaa.

6 kommenttia:

  1. Talviväsymys on kova juttu! Kärsin samasta. Itsestään ei löydä keinoa, jotta voisi itsensä nostaa siitä suosta ylös. Minulle ikävä kyllä vain syöminen (hyvän) tuo mielihyvää.
    Ehkä juuri nyt tuo talvi on syvimmillään. Aurinkoa ei juurikaan näy. Meidän tulisi saada nukkua paljon, paljon.
    Kunpa Otto paranisi. Samoin Otto-paran purema kädessäsi.
    Tuo kuva jossa kissat ovat tyylikkäästi nojatuolien selkämyksillä on aivan ihana!!
    Yrittäkäämme saada mielemme synkistä ajatuksista muualle! Tai en tiedä onko sinulla synkkiä ajatuksia mutta mulla tahtoo olla. Taivaan Isä, auta meitä meidän väsymyksessämme!

    VastaaPoista
  2. Oi voi, toivottavasti peukku ei aivan pahaksi äidy. Tuo väsymys taitaa olla aika yleistä, ainakin töissä kuulee tämän tästä että ihmiset on väsyneitä. Mulla ei oo just väsyä, mutta kauhea makean hinku. Joka päivä pullaa tai kakkua...hupsista!

    VastaaPoista
  3. Voi, Otto parkaa ja sinua... Toivottavasti haavat ja väsymys pian alkaa väistyä. Meillä Essikoira voi onneksi paremmin, kun särkylääke helpottaa. Itse kuitenkin nukkuisin vaikka vuorokaudet ympäri..

    VastaaPoista
  4. No onpas ollut teilläkin päivä. Toivottavasti peukalo ei tule pahemmaksi ja Ottokin paranee.

    VastaaPoista
  5. Paranemista teille molemmille!

    VastaaPoista
  6. Hei kaikki! Unohdin vastata kommentteihin, vaikka se mielessä olikin. Vastaan nyt vielä, jos joku teistä käy tänne kurkkaamassa :)

    Kirsti: Kiitos rohkaisusta! Talviväsymys on ehkä vähän hellittänyt (ainakin hetkeksi). Kissan puremakin on jo parantunut.

    Sissi: Kyllä makea hyvää on :)

    Millan: Mulla on jo käsi terve. Otosta ei ole vielä tullut tuloksia.

    Lennu ja Sussi: Kiitos!

    VastaaPoista

Ilahdun kun jätät viestin käynnistäsi, kiitos :)